Kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi esitteli sosiaali- ja terveysministeriön vision vuoteen 2040 Suuressa sote-seminaarissa 30.10.2025. Paikalla oli yli 200 sote-vaikuttajaa.
Visio sisältää virkakunnan ehdotuksia siitä, miten rakennetaan vielä parempaa sote-järjestelmää Suomeen 15 vuoden perspektiivillä. Visio antaa vastauksia kysymykseen: Millaisia arvoja ja tavoitteita Suomen soten halutaan parlamentaarisesti toteuttavan?
Sosiaali- ja terveysministeriön vision mukaan ”väestö saa tarvitsemansa vaikuttavat, yhdenvertaiset ja yhteiskunnan kantokykyyn sovitetut palvelut, joihin luotetaan”.
”Me tiedämme toimintaympäristön haasteet, joista suurin on ikääntymisen vaikutus väestörakenteeseen. Palveluiden ja asiakkaiden pitäisi kehittyä ikärakenne-ilmiön mukaisesti. Bruttokansantuote ja soten kustannusten osalta ladut menevät eri suuntiin. Meidän on käytävä keskustelua siitä, rakennammeko palveluita tämän päivän väestöä vai tulevaisuuden väestöä varten. Sote-palveluilla ja hyvinvointialalla on paljon potentiaalia myös bkt:n nostamiseen”, Niemi sanoo.
Niemi mainitsi, että juuri on kuultu myös positiivisesta kehityksestä palveluissa: Kuolleisuus on vähentynyt kaikissa kuolemansyyryhmissä juuri julkaistun Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan.
”Väestön kehitykseen vaikuttaa se, että maahanmuutto kasvaa, palvelutarpeet kehittyvät ja muuttuvat. Talouden raami sanelee, mitä teemme. Ilman riittävää hyvinvointia ei kuitenkaan talous parane. Voimme tukea ammattilaisia tekemään entistä voimaannuttavampaa työtä”, Niemi sanoi.
Vision mukaan sote-asiointi hoituu yhtä reittiä pitkin vuonna 2040. Tieto liikkuu ihmisen mukana palvelussa. Hoito jatkuu saumattomasti riippumatta ajasta, paikasta tai ammattilaisesta.
”Huolehdimme, että arkiset terveyspalvelut pysyvät saatavilla ja katkeamattomina, tukevat ja ennakoivat. Selkeytämme koko sote-järjestelmää niin, että apu löytyy helposti oikeasta paikasta. Teemme välttämättömät valinnat, jotta järjestelmä pysyy hallittuna ja kestävänä”, visiossa todetaan.
STM:n mukaan hyvinvointialueet muodostavat järjestelmän selkärangan, mutta niiden toimintaa, yhteistyötä ja työnjakoa on kehitettävä.
Hyvinvointi- ja terveyseroja halutaan kaventaa – tässä ei ole täysin onnistuttu
STM:n mukaan Suomi ei ole riittävästi onnistunut kaventamaan hyvinvointi- ja terveyseroja.
Siksi ”hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn edistäminen on strateginen kulmakivi, joka ohjaa toimintaa ja toiminnan kehittämistä. Horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö muodostavat perustan vaikuttavalle ja kestävälle toiminnalle.”
Vision mukaisesti ”arkiympäristöt ja erilaiset yhteisöt sekä ihmisten päivittäiset valinnat tukevat hyvinvointia ja osallisuutta, ja samalla vähentävät sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. Jokainen yksilö kokee olevansa osa hyvinvoivaa ja turvallista yhteisöä, jossa toimintakykyä vahvistetaan läpi elämän.”
Miten ratkaistaan ongelmia sote-palveluissa?
Ongelma palveluissa: Palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja jatkuvuus ovat riittämättömiä.
Toimenpiteet:
Osaava ohjaus, yksilöllinen arjen tuki sekä saavutettavat ja toimivat palvelut
Toimenpide: Varmistetaan asiakkaan yhteydensaanti monikanavaisesti, nopeasti ja esteettömästi. Panostetaan alkuvaiheen ohjaukseen. Hoidon, tuen ja palvelujen tarpeen arvioivat vastuutyöntekijät yhdessä asiakkaan kanssa. Palveluja antavilla tahoilla on laaja ja konkreettinen yhteensovittamisvelvoite toiminnallisella tasolla.
Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon sisäinen ja välinen integraatio
Toimenpide: Varmistetaan lakimuutoksilla, että terveydenhuollon sisällöt ja sosiaali-huollon sisällöt täydentävät toisiaan aukottomasti. Tällöin sosiaali- ja terveydenhuoltoa pystytään tosiasiallisesti yhteensovittamaan, jolloin väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä asiakkaan tarvitsema kokonaisuus toteutuvat vaikuttavasti.
Perustason jatkuvuus kaikille
Toimenpide: Laajennetaan kansallisiin malleihin perustuva omalääkäriys ja omahoitajuus koko maassa kansanterveystyöhön, vastaten paikallisiin tarpeisiin. Otetaan omatyöntekijämalli käyttöön sosiaalihuollossa. Edistetään asiakkaan valinnanvapautta.
Vaikuttavan palveluvalikoiman määrittely ja parhaat käytännöt arjessa
Toimenpide: Sovelletaan määritettyjä palveluvalikoiman ja priorisoinnin perusteita kansallisella, alueellisella ja asiakastyön eri tasoilla. Luodaan rakenteet toimeenpanon tuelle sekä seurannalle ja arvioinnille.
Osaava sote-henkilöstö oikeassa paikassa
Toimenpide: Varmistetaan kustannustehokas ja turvallinen työnjako, henkilöstön työkyky ja koulutusmäärät perustamalla päätökset ennakointitietoon kaikilla toiminnan tasoilla
Miten ratkaistaan ongelmia palvelujärjestelmässä?
Palvelujärjestelmän ongelma on, että väestön luottamus palvelujärjestelmään on heikentynyt eivätkä järjestelmän resurssit kohdennu tarkoituksenmukaisesti. Niemen mukaan keskustelua pitää jatkaa erikoissairaanhoidon järjestämisestä.
Toimenpiteet:
Eri järjestäjien toiminnan päällekkäisyyden karsinta
Toimenpiteitä: Yhteensovitetaan ja selkeytetään eri järjestäjien (hyvinvointialueet, työnantajat, KELA, valtio) toimintaa lakimuutoksin, neuvotteluin ja kansallisin työkaluin, jotta turha päällekkäisyys vähenee ja väestön tarpeita vastaavat kokonaisuudet toteutuvat.
Työnjako ja yhteistyö erityisen vaativissa palveluissa
Toimenpide: Kootaan säädöksin tai ohjauksella kaikkien julkisten sote-palvelujen järjestämisvastuu hyvinvointialueille. Lisätään erikoissairaanhoidon järjestämisen ja tuotannon keskittämistä erityisosaamisen ja kustannusvaikuttavuuden varmistamiseksi. Luodaan sosiaalihuollon vaativaa erityisosaamista edellyttäviin palveluihin toimivat rakenteet ja toimintaprosessit.
Monituottajuuden strateginen ja tehokas lisäys
Toimenpide: Poistetaan monituottajuuden esteitä, jotta hyvinvointialueet voivat ketterästi kehittää Suomen pääasiassa verovaroin rahoitettua palvelujärjestelmää vahvassa kumppanuudessa yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Työterveyshuollon roolin tarkennus
Toimenpide: Tiivistetään työterveyshuollon, työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa työterveyteen, -turvallisuuteen, -kykyyn ja työhön liittyvissä asioissa. Lisätään työterveyshuollon ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä työikäisten työ- ja toimintakyvyn parantamisessa sekä vähennetään päällekkäisyyttä sairauksien hoidossa.
Monikanavaisuuden vaihtoehdot
Toimenpide: Yksinkertaistetaan monikanavaista järjestämistä kehittämällä järjestäjien välistä työnjakoa ja laajentamalla vaiheittain hyvinvointialueiden rahoitus- ja järjestämisvastuuta siltä osin, kuin se on tarkoituksenmukaista. Laajentamisessa turvataan valtakunnallisen yhdenvertaisuuden toteutuminen ja tarvittava rahoitus. STM:n virkakunta ei kannata yksityisiin vakuutuksiin perustuvaa järjestelmää.
Miten ohjataan paremmin kokonaisuutta?
Ministeriö toteaa, että monikanavaiseksi kehittynyttä palvelujärjestelmää on kansallisesti vaikeaa ohjata.
Toimenpiteet:
Strateginen ohjaus, ohjauskeinojen yhteensovittaminen ja dynaaminen tasapaino
Toimenpide: Kirkastetaan soten pitkän tähtäimen tavoitteet ja muutetaan ketterästi informaatio-, normi- ja resurssiohjauksen tasapainoa tavoitteiden saavuttamiseksi. Mahdollistavampi sote-raamilainsäädäntö perustuu kansalaisten, valtionhallinnon ja muiden toimijoiden keskinäiseen luottamukseen.
Kansallinen hallintamalli, päätöksenteon asiantuntijatuki ja vahva tietopohja
Toimenpide: Valitaan järjestelmän kansallisesta hallinnasta vastaavat toimijat ja lisätään päätöksien toimeenpanoon osallistuvien valmisteluvastuita ja yhteistyötä. Toteutetaan yksi sote-hyte-tietovaranto, joka toimii ajantasaisesti ja vaikuttavasti kaiken toiminnan tukena.
Riittävä, ennustettava rahoituskokonaisuus ja sen yhteistarkastelu
Toimenpide: Laajennetaan hyvinvointialueiden rahoitusvastuuta laajennetaan ja sovitaan budjetoinnille yhteisen neuvottelumenettelyn kautta vuosittaiset raamit. Rahoitusmallia muutetaan ennustettavaksi ja vaikuttavuutta kannustavaksi (hyvinvointitalous-ajattelu).
Uuden teknologian hallittu ja turvallinen laajentaminen
Toimenpide: Laajennetaan terveysteknologian ja erityisesti tekoälyn hyödyntämistä osana sote-palvelujärjestelmää. Poikkihallinnollisella yhteistyöllä tuetaan teknologian hyödyntämistä arjen valintojen tukena.
Valtionhallinnon investoinnit ja kattava kannustinkokonaisuus
Toimenpide: Siirretään merkittävät, pitkäjänteiset ja laajakantoiset investoinnit valtion päätös- ja rahoitusvastuulle. Sote-investointien aloite- ja suunnitteluvastuuta laajennetaan koskemaan muitakin toimijoita kuin hyvinvointialueita.
Toimintaympäristön muutoksia
Sote-vision laatimisessa on huomioitu toimintaympäristön muutokset.
- Väestön huoltosuhde heikkenee ja väestö keskittyy: Iäkkään väestön osuus, syntyvyyden lasku, henkilöstövaje, alueelliset erot, maahanmuutto, väestön monimuotoisuus.
- Väestön palvelutarpeet kasvavat ja muuttuvat, mm. työttömyyden ja mielenterveyden haasteet, lihavuus, vähentynyt luottamus ja kokemus yhteisöllisyydestä, eriarvoistuminen.
- Talouden kasvunäkymät ovat heikot ja turvallisuuteen liittyy epävarmuuksia: Suomi joutuu todennäköisesti jakamaan niukkuutta tulevaisuudessa.
- Teknologia kehittyy nopeasti ja uudistaa sote-palveluja perustavanlaatuisesti ja osin ennakoimattomasti: järjestäminen, tuotanto ja roolit muuttuvat.
Näkeminen ja silmäterveys Näe ry ja Lääkäripalveluyritykset LPY ry järjestivät suuren sote-seminaarin Lasipalatsissa, Helsingissä 30.10.2025 yhteistyössä Hoiva&Terveys kanssa.
Kirjoittaja: Minna Kataja
Kuvat: Mikke Pöyhönen
