Silmälasien käyttö yleistyy Suomessa erityisesti nuorten ja miesten keskuudessa. Tutkimuksen mukaan silmälasit ovat vakiintuneet osaksi arkea, ja ylivoimainen osa suomalaisista hankkii silmälasinsa edelleen kotimaisista optikkoliikkeistä. Niin sanottu “temuttaminen” ei ole lyönyt läpi näkemiseen ja silmien terveyteen liittyvissä hankinnoissa.
Tuoreen Silmälasien käyttö ja näöntutkimus Suomessa -tutkimuksen mukaan silmälasien jatkuva käyttö on noussut 55 prosenttiin (2022: 51 %). Silmälasien käyttö on edelleen yleisempää vanhemman kuin nuoremman väestön keskuudessa. Tutkimukseen vastanneista 60–69-vuotiaista lähes kaikki käyttävät silmälaseja (97 %), ja käyttö alle 40-vuotiaiden keskuudessa on kasvanut selvästi. Kasvu painottuu erityisesti miehiin, joiden silmälasien käyttö on lisääntynyt suhteellisesti eniten.
Kehitys kertoo silmälasien arkipäiväistymisestä ja siitä, että ne koetaan entistä luontevammaksi osaksi omaa tyyliä ja hyvinvointia.
”Silmälasit eivät ole enää vain näönkorjauksen väline, vaan osa arkea ja identiteettiä. Erityisesti nuorten ja miesten lisääntynyt käyttö kertoo asennemuutoksesta ja oman näön paremmasta huolenpidosta”, sanoo Näkeminen ja silmäterveys Näe ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
Optikko on suomalaisten ensisijainen näönhuollon ammattilainen
Suomalaisista 71 % (2022:67 %) hakeutuu näkemiseen liittyvissä ongelmissa ensisijaisesti optikkoliikkeeseen. Optikon rooli näöntutkimuksissa ja silmälasien määrääjänä on vahva, ja suurimmalle osalle optikko on ensimmäinen ammattilainen, jonka vastaanotolle hakeudutaan.
Nuoret käyvät lähes poikkeuksetta ensin optikolla: 15–29-vuotiaista vastaajista 76 % ilmoitti käyneensä viimeisimmässä näöntutkimuksessaan optikkoliikkeessä optikon tai optometristin vastaanotolla. Iäkkäämmissä ikäryhmissä silmälääkäripalveluiden käyttö on sen sijaan yleisempää erityisesti silloin, kun taustalla on todettuja silmäsairauksia tai tehty silmäleikkauksia.
”Optikkoliikkeet eivät ole enää vain silmälasien myyntipaikkoja, vaan helposti saavutettavia, matalan kynnyksen näkemisen ja silmäterveydenhuollon palvelupisteitä, joissa tehdään tutkimuksia, seurantaa ja moniammatillista yhteistyötä silmälääkäreiden kanssa. Kun asiakkaat tietävät voivansa aina aloittaa optikolta, koko palveluketju toimii sujuvammin”, Tast toteaa.
Kivijalkaliike säilyttää asemansa – “temuttaminen” ei houkuttele
Valtaosa suomalaisista ostaa silmälasinsa edelleen kotimaisen optikkoliikkeen kivijalkamyymälästä (89 %). Silmälasit ostetaan useimmiten kertamaksulla, mutta kuukausimaksulla eli leasingilla hankkiminen on yleistynyt: näin silmälasinsa ostaneiden osuus on noussut 8 prosentista 12 prosenttiin.
Tutkimukseen vastanneista aurinkolasien käyttäjistä 58 % hankki aurinkolasinsa viimeksi suomalaisen optikkoliikkeen kivijalkamyymälästä. Tavaratalosta tai kirjakaupasta aurinkolasinsa osti 22 %, kun taas halpakauppojen verkkokaupasta (Temu, Shein) vain 3 % vastaajista.
Piilolinssien ostaminen on jo pitkään tapahtunut pääasiassa verkkokaupoista, mutta halpakauppojen verkkokaupat (Temu, Shein) eivät ole merkittävä hankintakanava: vain 2 % piilolinssejä käyttävistä on ostanut piilolinssinsä niistä. Kotimaiset optikkoliikkeet hallitsevat edelleen markkinaa – piilolinssejä ostetaan kivijalkamyymälöistä 38 % ja optikkoliikkeiden verkkokaupoista 31 % – ja ulkomaisista silmälaseihin ja piilolinsseihin erikoistuneista verkkokaupoista ostaa 21 %.
”Silmälasit ja piilolinssit liittyvät suoraan silmien terveyteen ja niiden hankinnoissa suomalaiset arvostavat turvallisuutta ja asiantuntemusta. Tämä selittää, miksi kivijalkaliikkeet pitävät pintansa”, Tast sanoo.
Lainsäädäntö muuttui – tieto ei ole vielä tavoittanut kaikkia
Väestön ikääntyminen luo pitkäjänteisesti kasvavaa kysyntää silmälaseille ja silmäterveyspalveluille. Lisäksi elokuussa 2025 voimaan tullut muutos, jossa ammattihenkilöasetuksen 16 § kumottiin, vahvistaa optikon asemaa ensisijaisena ammattilaisena entisestään. Muutoksen myötä silmälasiasiakas voi aloittaa palvelupolkunsa optikolta iästä tai aiemmista silmäleikkauksista riippumatta. Tutkimus osoittaa, että tietoisuus tästä mahdollisuudesta ei ole vielä riittävällä tasolla.
”Yli puolet vastaajista ei tiedä, että silmäleikkauksen jälkeen voi asioida suoraan optikolla. Vastaajista 20 % katsoo, ettei kaihi-, taittovirhe- tai muun silmäleikkauksen jälkeen voi hakeutua suoraan optikolle, ja 31 % ei osaa sanoa. Tässä meillä on vielä työtä tehtävänä”, toteaa Tast.
Lisätietoa
Panu Tast, toimitusjohtaja, Näkeminen ja silmäterveys Näe ry,
p. 040 542 2227, panu.tast@naery.fi
Taloustutkimus Oy toteutti Silmälasien käyttö ja näöntutkimus Suomessa -tutkimuksen Näkeminen ja silmäterveys Näe ry:n toimeksiannosta.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mm. suomalaisten silmälasien, piilolinssien ja aurinkolasien käyttöä, käyttötilanteita, lasien ostouseutta, ostopaikkoja ja rahan käyttöä laseihin. Tutkimus toteutettiin Taloustutkimus Oy:n internet-paneelissa. Kohderyhmänä oli yli 15-vuotiaat suomalaiset Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimukseen vastasi määräaikaan mennessä 1119 henkilöä. Tulokset on painotettu kohderyhmää vastaavaksi alueen, iän, sukupuolen ja talouden koon mukaan. Tiedonkeruu toteutettiin 9.12.–13.12.2025 välisenä aikana. Tutkimuksen virhemarginaali on kokonaistulosten osalta +3,2 %-yksikköä 95 prosentin luotettavuustasolla.
