Maaliskuun toisella viikolla vietettävä Maailman glaukoomaviikko (World Glaucoma Week) muistuttaa meitä sairaudesta, joka koskettaa Suomessa jopa kahtasataa tuhatta ihmistä. Suomessa kelakorvausta glaukoomalääkkeistään saa tällä hetkellä noin 100 000 henkilöä ja arviolta yhtä moni ei tiedä sairaudestaan. Glaukoomapotilaiden määrä kasvaa Suomessa väestön ikääntymisen myötä, ja tautia on pidetty mahdollisena uutena kansansairautena. Glaukooma etenee usein huomaamatta, ja siksi sen varhainen toteaminen ja säännöllinen seuranta ovat ratkaisevan tärkeitä näön säilymisen kannalta. Oikea-aikainen hoito voi hidastaa sairauden etenemistä merkittävästi ja auttaa säilyttämään toimintakyvyn ja elämänlaadun.
Toiminnanjohtajana saan säännöllisesti yhteydenottoja jäseniltämme eri puolilta Suomea. Viesteissä toistuu huolestuttava havainto: glaukoomapotilaat eivät ole keskenään tasa-arvoisessa asemassa maantieteellisen sijaintinsa perusteella. Useat kertovat, ettei hoitotakuu heidän kohdallaan toteudu, ja silmälääkärille tai jatkotutkimuksiin pääsy saattaa viivästyä kuukausista jopa vuosiin. Glaukooman kaltaisessa etenevässä sairaudessa pitkät jonotusajat lisäävät huolta ja epävarmuutta – ja pahimmillaan voivat vaarantaa näön säilymisen. Taustalla on tietenkin hyvinvointialueiden niukka rahoitus. Hoitamaton glaukooma tulee kuitenkin yhteiskunnalle kalliiksi. Filosofian tohtori Pertti Purolan väitöskirjatutkimuksen (Tampere University Press, 2024) mukaan glaukoomapotilaat käyttävät enemmän terveydenhuollon palveluja kuin terveet henkilöt, ja heillä on myös suurempi riski jäädä ennenaikaiselle eläkkeelle. Glaukooman aiheuttamat vuosittaiset lisäkustannukset terveydenhuollossa ovat Suomessa arviolta 202 miljoonaa euroa, ja ennenaikaisen eläköitymisen sekä menetetyn tuottavuuden kustannukset noin 71 miljoonaa euroa.
Glaukoomadiagnoosi herättää usein huolta ja epävarmuutta, ja moni kokee jäävänsä yksin kysymystensä kanssa. Glaukoomayhdistyksen tarjoama vertaistuki on toimintamme ydintä. Vertaistukiryhmät, eli niin sanotut glaukoomakerhot kokoontuvat 14 paikkakunnalla eri puolilla Suomea ja ovat avoimia kaikille glaukoomaa sairastaville ja heidän läheisilleen. Kerhot tarjoavat paikan jakaa kokemuksia, saada ajankohtaista tietoa ja kohdata muita samassa tilanteessa olevia. Monelle vertaistuki tuo turvaa ja auttaa jaksamaan sairauden kanssa.
Glaukoomayhdistys on Suomen ainoa glaukoomapotilasyhdistys ja toimii valtakunnallisesti ilman suuren taustajärjestön tukea. Työmme perustuu vahvaan näkemykseen siitä, että varhainen toteaminen, toimiva hoitopolku ja vertaistuki ovat keskeisiä glaukoomaa sairastavien hyvinvoinnin kannalta. Vaikka toimintaympäristö on muuttunut, jatkamme työtämme sitoutuneesti ja toiveikkaasti – glaukoomaa sairastavien rinnalla.
Maailman glaukoomaviikko on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan näön merkitystä, huolehtia silmien terveydestä ja varmistaa, että apua saa ajoissa. Samalla se muistuttaa siitä, että kenenkään ei tulisi jäädä yksin sairauden tai hoitoon liittyvien huolien kanssa.
Glaukoomayhdistyksen sivuilta löytyy lisätietoja kaikille avoimesta yleisötilaisuudesta Helsingissä Kampin palvelukeskuksessa 12.3. kello 17:00 alkaen. Tilaisuus lähetetään myös suorana verkkolähetyksenä.
Jera Hänninen
Toiminnanjohtaja
Glaukoomayhdistys ry
