Silmälasien käyttö yleistyy Suomessa. Silmälasien käyttö ja näöntutkimus Suomessa -tutkimuksen mukaan silmälasien jatkuva käyttö on noussut 55 prosenttiin (2022: 51 %). Kasvu näkyy erityisesti alle 40-vuotiaissa – ja suhteellisesti eniten miehissä.
Samalla 71 % suomalaisista hakeutuu näkemiseen liittyvissä ongelmissa ensisijaisesti optikkoliikkeeseen (2022: 67 %). 15–29-vuotiaista 76 % kertoo käyneensä viimeisimmässä näöntutkimuksessaan optikon tai optometristin vastaanotolla. 89 % hankkii silmälasinsa kotimaisesta kivijalkaliikkeestä.
Mitä nämä luvut kertovat?
Ensinnäkin luvut kertovat vahvasta luottamuksesta. Kun kyse on terveydestä ja arjen sujuvuudesta, suomalaiset valitsevat asiantuntijan.
Toiseksi ne kertovat erikoiskaupan vahvuudesta. Silmälasit eivät ole enää vain näönkorjauksen väline, vaan osa omaa tyyliä, hyvinvointia ja toimintakykyä. Kun hankinta liittyy terveyteen, osaaminen ja asiakaskokemus painavat enemmän kuin nopein tai halvin vaihtoehto.
Tämä näkyy myös siinä, että kansainväliset halpakauppojen verkkokaupat eivät ole merkittävä hankintakanava näkemiseen ja silmien terveyteen liittyvissä tuotteissa. Hinta ei yksin ratkaise, kun kyse on turvallisuudesta ja luotettavuudesta.
Optinen ala toimii tässä esimerkkinä ilmiöstä, joka koskee laajemmin koko erikoiskauppaa.
Optikkoliike osana toimivaa palveluketjua
Optikkoliike ei ole vain vähittäiskauppa, vaan monelle matalan kynnyksen silmäterveyden palvelupiste. Kun asiakas voi aina aloittaa optikolta, palveluketju toimii sujuvammin ja hoito kohdentuu oikein.
Omalla kohdallani optikkoliike on ollut juuri tällainen arjen palvelupiste jo teini-iästä asti. Vaikka käytän paljon piilolinssejä, palaan aina laseihin. Silloin korostuvat istuvuus, näkemisen laatu ja se, että kehykset tuntuvat “omilta”. Siksi myös vuokraus- ja vaihtomallit, joissa silmälasit voi päivittää parin vuoden välein, tuntuvat luontevalta kehitykseltä. Ne tekevät säännöllisestä huollosta ja päivittämisestä osan sujuvaa palveluketjua.
Näkeminen on myös yhteiskunnallinen kysymys. Heikentynyt näkö vaikuttaa työn sujuvuuteen, oppimiseen, liikenneturvallisuuteen ja jaksamiseen. Ajoissa tehty näöntutkimus on arjen ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa.
Optikkoliikkeissä on jo nyt merkittävä perustason silmäterveyspalvelujen kapasiteetti: osaavat ammattilaiset, ajantasainen teknologia ja valtakunnallinen palveluverkosto. Uusi diagnostiikka ja etäratkaisut vahvistavat tätä kokonaisuutta entisestään.
Tämä herättää kysymyksen siitä, voitaisiinko tätä kapasiteettia hyödyntää vielä vahvemmin osana perusterveydenhuoltoa. Tiiviimpi kytkentä palveluketjuun voisi nopeuttaa hoitoon pääsyä ja tukea koko järjestelmän toimivuutta.
Optinen ala tarjoaa kiinnostavan esimerkin siitä, miten erikoiskauppa ja julkinen palvelujärjestelmä voivat täydentää toisiaan.
Reilut markkinat vahvistavat luottamusta
Kilpailu kuuluu markkinaan – ja parhaimmillaan se kehittää laatua ja asiakaskokemusta. Samalla on tärkeää, että markkinoiden pelisäännöt ovat reilut.
Kyse ei ole vain kuluttajaturvasta, vaan reiluista terveyspalveluiden ja tuotteiden markkinoista, joissa kilpailu perustuu osaamiseen, vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuteen – ei rakenteellisiin eroihin.
Kun markkinat toimivat tasapuolisesti, se tukee sekä yritysten toimintaa että asiakkaiden luottamusta.
Tutkimuksen viesti on rohkaiseva: luottamus kotimaiseen asiantuntijuuteen on vahva. Miten voimme yhdessä varmistaa, että tämä luottamus säilyy ja vahvistuu myös muuttuvassa markkinaympäristössä?
Kirjoittaja Jenni Homer on Erikoiskaupan liitto ETU ry:n toimitusjohtaja. Optikkoliikkeiden palvelut ovat olleet osa Jennin elämää jo teini-iästä asti.
