Erto: Mahdollisuus ja oikeus vaikuttaa omiin asioihin

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO teettää vuosittain jokaisen jäsenyhdistyksensä jäsenistölle palkkakyselyn. Tällainen kysely lähetettiin myös SOAn jäsenille lokakuussa – lämmin kiitos kaikille vastanneille. Sähköiseen kyselyyn on kaikilla mahdollisuus, oikeus ja velvollisuuskin vastata, sillä näiden kyselyjen avulla saamme tietoa niistä asioista, jotka vaativat toimenpiteitä ammattiliiton taholta.

SOAn jäsenet ovat vuosien varrella olleet aina perin aktiivisia vastaajia, tilastollisesti kiitettävän suurella prosentilla 50–60%. Myös sanallista palautetta on annettu reilusti, sekä kukkia että piikikkäitä katajia. Tämän syksyiseen kyselyyn vastasi vain reilu kolmannes jäsenistä. Syitä laskeneeseen vastausintoon löytynee monia. Jäsenten antama tieto on meille kuitenkin ensiarvoisen tärkeää ja haluamme pitää kaikin tavoin aktiivisen vaikuttamisen tason korkealla. Vastaamalla vaikutat siihen, mihin suuntaan asioita viedään.

ERTOn rakenne ei ole ammattiliittokentässä yleinen. ERTOn toiminta rakentuu itsenäisten ja vahvojen toimialakohtaisten jäsenyhdistysten varaan. SOAn oikeudelliset palvelut, edunvalvonta, suurin osa hallinnosta ja neuvottelutoiminta hoidetaan ERTOn kautta. SOA toimii ja näkyy omalla alallaan ja tuo tietoa ja ohjausta ERTOn toimintaan. SOA on ainoa pelkästään optisen toimialan ammattilaisten asioihin keskittynyt alan työehdoista sopiva yhdistys.

Lokakuisen kyselyn vapaissa vastauksissa nousi esille monia tärkeitä asioita. Ansioiden kehittyminen, täydennyskouluttautuminen ja kustannusten jakaminen, työn määrä/kiire ja jaksaminen. Yllätysyllätys, ensimmäistä kertaa oli kommentteja työaikapankkijärjestelmästä, joka on ollut optikoiden työehtosopimuksessa sovittuna jo vuodesta 2007. Tähän päivään mennessä ei kuitenkaan yhdestäkään työpaikasta ole vielä kuulunut viestiä työaikapankin käyttöön ottamisesta. Työaikapankin käytön tulisi lisätä työtyytyväisyyttä, jaksamista ja motivaatiota. Edellytyksenä on, että tällöin vapaiden toteuttaminen on työntekijälähtöistä ja vapaat toteutuvat sovitusti.

Kyselyssä nousi kaksi asiaa ylitse muiden. ”Palkka on minimi, eikä työnantaja huomioi lainkaan tutkinnon yhteydessä saatuja laillistuksia, piilo­ lasien sovitusoikeus ja diagnostisten lääkeaineiden käyttökoulutus, eikä työterveyshuollon asiantuntijuuslisäkou­ lutusta. Tasoittumisjaksossa teetetään yhdeksän päivän työputki, yksi vapaa väliin ja taas seuraava putki alkaa.”

Näiden kummankin aihealueen ongelmiin on ehditty jo tarttua ja Kaupan liiton kanssa on työehtosopimusneuvotteluissa sovittu kahdesta työryhmästä, joiden tehtävänä on löytää ratkaisuja edellä esitettyihin epäkohtiin. Toisen työryhmän tehtävänä on neuvotella koulutuksen ja optometristitutkinnon sisällön muuttumisen huomioimisesta työehtosopimuksen palkkausmääräyksissä, palkkausmääräysten tarkoituksenmukaisuudesta ja toimivuudesta. Toinen neuvotteluosapuolien yhteinen selvitystyö on sovittu tehtäväksi työajan järjestelyjä ja käytäntöjä koskien.

Palkkakyselystä selvisi, että tällä hetkellä kokoaikaisten optikoiden mediaani keskipalkka on 3 220 €, pienimmän arvon ollessa 2 050 € ja suurimman 4 600 €. Pienin hieman ihmetyttää, sillä työehtosopimuksen vähimmäispalkka on tällä hetkellä 2 489 €. Osa-aikaisten mediaani tuntipalkka on 19,50 €. Kolmen vuoden takaiseen palkkatutkimukseen verrattuna kokoaikaisen mediaanipalkka on laskenut n.200 € ja selittynee sillä, että alalta on jonkin verran siirtynyt kovempipalkkaisempia optikoita eläkkeelle. Laillistumisvuosiin pilkottuna vuonna 2012 valmistuneiden kohdalla on ensimmäinen palkkaryhmä, jossa keskipalkka alkaa kakkosella ollen 2 877 €. Vuonna 2013–2014 laillistettujen keskipalkka on 2 743 € ja 2015–2016 laillistettujen 2 722 €.

Naisen palkka on Suomessa keskimäärin 83,3 % miesten palkasta. Optinen toimiala eroaa tästä keskiverrosta siten, että tuo ero on tutkimuksissa ”perinteisesti ollut” noin 200 euron luokkaa. Toimialamme on ollut ja on sopimuspalkka-ala. Erot palkkatutkimuksen pienimpien ja suurimpien arvojen välillä ei siis johdu sukupuolesta, vaan sopimuspalkkahistoriastamme. Palkkaeroja voidaan tehokkaasti kaventaa esimerkiksi työn vaativuuteen perustuvilla palkkausjärjestelmillä, oikeudenmukaisella palkka- ja sopimuspolitiikalla, tasa-arvosuunnitelmilla ja palkkakartoituksilla.

On hyvä asia, että toimialamme osaa jo noudattaa sopimuspalkkausta. Oikeudenmukaiseen palkkaukseen tarvitsee enää sopia pelisäännöt ja raamit, miten palkka kullekin muodostuu ja miten hyvästä ammattitaidosta palkitaan. Näin helppoako se olisi?

Tavataan Optometriapäivillä 2017! Tule ja tökkää, niin jutellaan työelämän asioista enemmän!