Silmänpohjakuvausten yhteisistä pelisäännöistä sovittiin – uusi ohjeistus selkiyttää optikoiden ja silmälääkärien työnjakoa

Optikkotoimintaa ohjaava Optometrian Eettinen Neuvosto on laatinut ohjeistuksen optikon tekemästä silmänpohjatutkimuksesta. Ohjeistus on askel kohti entistä sujuvampaa silmäterveydenhoitoa. Se selkiyttää ammattihenkilöiden välistä työnjakoa, kehittää ammattitaitoa, säästää kustannuksia ja parantaa potilasturvallisuutta.

Ohjeistuksessa neuvotaan, mitä tutkittavalle on kerrottava silmänpohjakuvauksesta ja opastetaan jatkotutkimuksiin ohjaamisessa. Näkemisen ja silmäterveyden toimiala ry:n toimitusjohtaja Panu Tast on tyytyväinen ohjeistuksen sisältöön ja helpottunut sen syntymisestä.

”Suomen lähes 700 optikkoliikkeestä noin 90 prosentissa tarjotaan silmälääkärin vastaanottopalveluita, joten yhteistyö on jokapäiväistä arkea”, Tast sanoo. ”Uusi ohjeistus tukee terveydenhuollon ammattihenkilöiden työtä. Asiakkaille se tulee näkymään entistä sujuvampana hoitopolkuna.”

”Optikot ja silmälääkärit työskentelevät tiiviissä yhteistyössä kansalaisten hyvää näkemistä ja silmien terveyttä edistääkseen. Uusi ohjeistus mahdollistaa asiakkaiden edun huomioimisen entistä paremmin”, arvioi Suomen Silmälääkäriyhdistyksen puheenjohtaja, Itä-Suomen yliopiston professori ja Kuopion yliopistollisen sairaalan ylilääkäri Kai Kaarniranta. ”Kun vastuista ja työnjaosta on selkeästi sovittu, potilasturvallisuus paranee”.

Ohjeistuksen mukaan optikolla on velvollisuus kertoa tutkittavalle, mitä rajoitteita optikon tekemään tutkimukseen ja arviointiin liittyy. Silmänpohjakuvaus ei saa olla ainoa keino, jolla silmän terveyttä tutkitaan, vaan optikon tulee seurata vuonna 2014 vahvistettua Hyvää optikon tutkimuskäytäntöä. Optikon tulee myös muistuttaa asiakasta siitä, että silmänpohjakuvaus ei korvaa silmälääkärin tutkimusta.

Valviran vuonna 2013 antaman kannanoton mukaisesti optikon velvollisuus on ohjata potilas lääkärin vastaanotolle silloin kun hän toteaa tutkimuksissaan mahdollisiin sairauksiin tai lääketieteellisen tutkimuksen tarpeeseen viittaavia löydöksiä tai oireita.

Ohjeistuksella pyritään myös turvaamaan hyvä tiedonkulku. Siinä määritellään, mitä tietoa optikon tekemästä silmäterveydentutkimuksesta tulee välittyä jatkotutkimuksia tekevälle silmälääkärille. Uudessa ohjeistuksessa suositellaan, että silmälääkäri antaisi optikolle palautteen löydöksestä ja tiedon mahdollisesta diagnoosista. Palautteella varmistetaan toimivan työnjaon, ammattitaidon ja potilasturvallisuuden kehittyminen sekä vältetään tarpeettomia tutkimuksia.

Optikon ammatinharjoittamista ohjaava ja valvova Optometrian Eettinen Neuvosto on laatinut ohjeen yhteistyössä alan eri toimijoiden kanssa. Työhön osallistuivat silmälääkärikuntaa edustava Suomen Silmälääkäriyhdistys SSLY ry, optikoita edustava Suomen Optometrian ammattilaiset SOA ry sekä näkemisen ja silmäterveyden toimialan yritysten edustaja NÄE ry, jonka jäsenyrityksissä työskentelee niin optikoita kuin silmälääkäreitä.

Ohjeistuksen voi lukea kokonaisuudessaan täällä.

Lisätietoja:

Kai Kaarniranta, puheenjohtaja, Suomen Silmälääkäriyhdistys SSLY ry, p. 044 0593 290, kai.kaarniranta@kuh.fi
Taina Ponto, puheenjohtaja, Suomen Optometrian Ammattilaiset SOA ry, p. 050 4925 773, taina.ponto@erto.fi
Panu Tast, toimitusjohtaja, Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry, p. 040 5422 227, panu.tast@www.naery.fi
Tiina Toivonen, puheenjohtaja, Optometrian Eettinen Neuvosto, p. 041 528 5679, tiina.toivonen@yrittajat.fi