Mikä on optikko­liikkeen paikka tulevai­suuden terveyden­huolto­järjestelmässä?

Sote-uudistus kaatui. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Suomessa olisi tarve ja jopa paine kehittää silmäterveyspalvelujärjestelmää. Haasteet ovat edelleen samat ja niihin pitää NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tastin mukaan puuttua nopeasti.

– Sote-uudistuksen taustatekijät ovat edelleen samat: palveluiden saatavuuden eriarvoisuus lisääntyy ja ikääntyvä väestö kasvaa. Yksityisiä toimijoita tarvitaan nykyistä enemmän tuottamaan julkisesti rahoitettuja silmäterveyden palveluja, Tast sanoo.

– Soten kaatuminen oli luonnollisesti pettymys. Terveyspalveluiden saatavuus ja taso vaihtelevat rajusti maan eri osin välillä. Uudistus olisi toteutuessaan parantanut kansalaisten yhdenvertaisuutta, sanoo Ilkka Oksala Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan yli 70-vuotiaiden määrä Suomessa tulee vuosien 2015 ja 2020 välillä kasvamaan 22 %. Julkisen sektorin kapasiteetti ja kustannuskilpailukyky eivät enää riitä tuottamaan riittävästi palveluita esimerkiksi kuvantamiseen ja kaihileikkauksiin liittyen.

Toimialayksiköiden valmius entistä laajempaan julkisten palveluiden tuottamiseen koko Suomen alueella ei ole kadonnut mihinkään. Laaja optikkoliikeverkosto silmälääkärin vastaanottoineen on yhteiskunnan kannalta ainoa ratkaisu tulevaisuuden haasteisiin.

– Yksityisten tuottajien laaja verkosto takaa kohtuuhintaisten palveluiden saatavuuden kaikille maassa, Tast muistuttaa.

Nyt panostetaan palvelusetelin käytön edistämiseen

Soten kaatuminen ei tarkoita, etteivätkö kunnat voisi edelleen kehittää terveydenhuollonpalvelujaan tasa-arvoisempaan ja taloudellisempaan suuntaan. Palvelusetelilainsäädäntö takaa tälle kehitykselle hyvät lähtökohdat.

– Nyt käydään keskustelua siitä, rakennetaanko uusi sote-malli kuntien ja kuntayhtymien, vai itsehallinnollisten alueiden varaan. Siitä riippumatta kumpaan päädytään, uskon, että palvelujen saatavuuden turvaamiseksi tullaan päätymään palvelusetelimalliin, jolla yksityinen palvelutuotannolla varmistetaan palvelujen saatavuus, Oksala sanoo.

Lähes 60 prosenttiin silmäterveyspalveluihin voidaan soveltaa nykylainsäädännön mukaisia palveluseteleitä. Seteli on yksi tapa järjestää sosiaali- ja terveyspalveluita. Se ei voi kuitenkaan korvata kunnallista palveluntuotantoa, vaan se on palveluntuotantoa täydentävä vaihtoehto.

Sote-uudistuksen taustatekijät ovat edelleen samat: palveluiden saatavuuden eriarvoisuus lisääntyy ja ikääntyvä väestö kasvaa. Yksityisiä toimijoita tarvitaan nykyistä enemmän tuottamaan julkisesti rahoitettuja silmäterveyden palveluja.

Panu Tast

Näönhuollossa palveluseteliä voidaan käyttää esimerkiksi diabeetikkojen silmänpohjakuvauksiin kunnissa sekä kaihileikkauksiin, silmänpainetaudin ja silmänpohjien ikärappeuman seurantoihin sairaanhoitopiireissä.

Setelin käytöllä näönhuollossa säästettäisiin joka vuosi kymmeniä miljoonia euroja yhteisiä varoja. Samalla yhteiskunta pystyisi takaamaan sen, että palveluiden laatu, saatavuus ja potilasturvallisuus pysyisivät tutun korkealla tasolla.

Seteli on täysin käyttövalmis työväline ja sen hyödyt ovat kiistattomat. Vasta puolet kunnista hyödyntää palveluseteliä, ja erityisesti silmäterveyspalveluissa sitä käytetään vähän.

– Ainoastaan kaihileikkauksissa seteli on käytössä, joten mahdollisuuksia laajempaan käyttöön on nyt runsaasti, Tast vinkkaa.

Optometristi-silmälääkäritiimit täysvalmiita kumppaneita

Optikkoliikkeissä työskentelevät optometristi-silmälääkäri-tiimit toimivat hyvin ja kattavat lähes koko Suomen. 90 % kaikista suomalaisista optikkoliikkeistä tarjoaa myös silmälääkäripalveluita.

– Perinteisen optometristi-silmälääkäri-yhteistyön avulla voidaan tulevaisuudessakin varmistaa muun muassa asiakkaan nopea hoitoonpääsy, sanoo optikko Pasi Hiukka.

Yhteistyön ja palvelusetelin avulla voidaan myös merkittävästi alentaa julkisen palvelun kustannuksia.

Lisäksi setelien avulla optometristin koulutus on mahdollista hyödyntää entistä paremmin. Toisaalta terveydenhuoltouudistus vaatii myös jatkuvaa ja aktiivista oman toiminnan kehittämistä. Hiukan mukaan tämä vaatii myös alan sisäisen asenneilmaston uudistusta.

– On ymmärrettävä, että tulevaisuudessa maassamme on erilaisia optikkoliikkeitä, silmälasikauppaan ja/tai terveydenhuoltoon painottavia, Hiukka sanoo.

Optikkoliikkeen paikka tulevaisuuden terveydenhuoltojärjestelmässä?

NÄE ry on hahmotellut optikkoliikkeen ja terveydenhuollon integroitumista alla olevan kaaviokuvan avulla.

Porras 1: asiakas suuntaa terveyskeskukseen tai suoraan optikkoliikkeeseen. Mikäli terveyskeskuksen yleislääkärin tai sairaanhoitajan tutkimuksessa ilmenee silmäsairauslöydös, jota ei voida selvittää, asiakas ohjataan kuntayhtymän tai sairaanhoitopiirin kriteerit* täyttävään optikkoliikkeeseen.

Kriteereillä tarkoitetaan, että optikkoliikkeessaä tulee työskennellaä optometristi, eli optikko, jolla on lääkeaineoikeus sekä silmälääkäri. Liikkeessä tulee olla tarvittavat tutkimusvälineet ja sen täytyy olla liittynyt terveydenhuollon Kanta‐järjestelmään.

Porras 2: asiakas valitsee kriteerit täyttävän optikkoliikkeen. Optometristi raportoi löydökset ICD‐10-koodistolla Kantaan THL:n vahvistaman mukaisesti.

On hyvä muistaa, että optometristi tekee silmien terveystarkastuksen asiakkaalle markkinahintaan ja aina alle kuntayhtymän tai sairaanhoitopiirin asiakasmaksun. Näin palvelut pysyvät kohtuuhintaisina kaikille. Optometristin tutkimuksessa ei käytetä palveluseteliä, joten siitä koidu kustannuksia julkisten palveluiden järjestäjälle.

Porras 3: palveluseteli I käyttöön. Optometristi tekee löydöksen, jonka perusteella ohjaa asiakkaan tarvittaessa jatkotutkimukseen, esim. silmälääkärin tutkimukseen tai laboratoriotutkimukseen. Tutkimus maksetaan palvelusetelillä.

Porras 4: palveluseteli II käyttöön. Silmälääkärin diagnoosiin perusteella hoitosuunnitelman mukainen sairauden hoito, seuranta tai hoitosuunnitelman mukainen toimenpide hoidetaan palvelusetelin avulla.