Akkreditoinnista potkua potilastyöhön ja kansainvälisyyteen


Jatkuva itsensä kehittäminen ja kouluttautuminen ovat jokaiselle optikolle ja optometristille tuttu toimintatapa, joka erottaa alan ammattilaiset monista muista toimijoista. Omaehtoisen opiskelun lisäksi alan tutkinto-ohjelmia uudistetaan ahkerasti vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.

Optometristikoulutuksen uudistuksia ohjaavat varsinkin ECOO:n eli European Council of Optometry & Opticsin akkreditointiprosessit suomalaisissa korkeakouluissa. Akkreditoinnin tarkoituksena on yhdenmukaistaa koulutusohjelmia vastaamaan eurooppalaisia standardeja.

Akkreditoiduista korkeakouluista valmistuneet optometristit saavat automaattisesti oikeuden harjoittaa optometriaa kaikissa EU:n jäsenmaissa, mikä laajentaa optometristien uranäkymiä.

Metropolian akkreditointi ylitti odotukset – ja kasvatti nälkää

Suomalaisista oppilaitoksista ECOO:n akkreditointiprosessin osiot A ja B läpäisi ensimmäisenä Metropolia, joka ansaitsi lisäksi osittaisen akkreditoinnin osiolle C korkeasta teoriaosaamisesta. Prosessista vastaavat Satu Autio ja Pia Mäkelä toteavat tavoitteena olevan täysi akkreditointi.

– ECOO:n seuraava arviointi voidaan tehdä vasta 3,5 vuoden kuluttua, kun uudistettu opetussuunnitelma on toteutettu ensimmäisen kerran kokonaan. Opetussuunnitelmassa on kasvatettu patologian, farmakologian ja silmätautien osuutta, Autio kertoo.

Ennen nykyistä akkreditointia Metropolian tavoitteena oli itsearvioinnin perusteella osioiden A ja B läpäiseminen – C:n osittainen läpäisy tuli ikään kuin kaupan päälle. Nälkä on kasvanut syödessä ja täysi akkreditointi on saavutettavissa tutkinto-ohjelman uudistusten ansiosta.

– Opintosisältöjen lisäksi toimitilamme muuttuvat. Muutamme vuodenvaihteessa Myllypuron kampukselle, jossa optometrian tilat ovat paremmin varustellut. Tämä tukee klinikkatoiminnan kehittämistä edelleen. Työharjoittelut sijoittuvat opintojen loppuun, Mäkelä toteaa.

Akkreditointiprosessi on myös lisännyt yhteistyötä yli oppiainerajojen. Esimerkiksi Metropolian yhteiset Innovaatio-opinnot on integroitu akkreditoinnin tavoitteisiin diabetespotilaiden moniammatillisen hoidon edistämiseksi. Käytännön taitoja testataan enemmän näyttökokeissa.

Akkreditointi lisää Oulun ammattikorkeakoulun kansainvälisyyttä

Akkreditointiprosessin on aloittanut myös Oulun ammattikorkeakoulu Oamk, joka kehittää samalla uudistuksissaan kansainvälisyyttä. Opiskelijat tekevät klinikkatyöhön keskittyviä opintoja Yhdysvalloissa Salus-yliopistossa ja kursseja opiskellaan englanniksi myös Oamkissa.

– Oamkin opiskelijoiden ensimmäinen vierailu Salukseen tehtiin viime lokakuussa ja toinen opiskelijaryhmä lähtee sinne tämän vuoden syyskuussa. Puitteet klinikkaharjoitteluun ovat siellä erinomaiset, alan koulutus- ja tki-johtaja Annikki Savolainen kertoo.

ECOO:n akkreditointiryhmä vieraili Oamkissa viime vuonna ja saatua palautetta on käytetty opetussuunnitelman sekä opetus- ja arviointimenetelmien kehittämiseen kuluneena lukuvuonna. Oamkiin perustettiin esimerkiksi uusi yliopettajan tehtävä, kliinisen optometrian yliopettaja.

– Uusi kliinisen optometrian yliopettaja aloittaa täällä Oamkissa elokuun alussa, eli ensi lukuvuonna. Tämä edesauttaa akkreditointiprosessin etenemistä, jota jatketaan syksyllä. Uusi akkreditointivierailu on tarkoitus sopia syyslukukauden loppuun, Savolainen selittää.

Oamkissa opetussuunnitelman rakenne on nyt kehitetty osaamisperustaiseksi ja prosessin lopuksi odotuksena on kansainvälisesti hyväksytty, korkeatasoinen ja houkutteleva koulutus, josta valmistuu asiantuntijoita työelämään – ja toisaalta jatko-opiskelumahdollisuudet helpottuvat.

Optometristikoulutuksen kehittäminen on kilpailukyvyn kasvattamista

ECOO:n akkreditointiprosessin ansiosta suomalaiset ja muut eurooppalaiset koulutusohjelmat kasvattavat kilpailukykyään. Akkreditoidun koulutuksen saaneet voivat harjoittaa ammattiaan vapaasti muissa EU-maissa; Pohjois-Amerikan ja Euroopan välillä vaadittaisiin erillinen  International Optometry Bridging Program -suoritus ennen ammattiin pääsemistä.

Optometristikoulutuksen määrätietoinen kehittäminen ja etenkin englanninkielisen koulutuksen lisääminen mahdollistavatkin entistä laajemmin myös kansainvälisten opiskelijoiden hakeutumisen alan opintojen pariin Suomessa sekä kasvattavat alan opintojen arvostusta.