Kansalaisten ja alan toimijoiden – optikkoliikkeiden ja silmäsairaaloiden laillistettuine optikoineen ja silmälääkäreineen – kannalta on korkea aika saada silmäterveydenhuollon peruspalvelut paremmin kiinni terveydenhuollon järjestelmään. Sinänsä tehokas ja taloudellinen optikkoliikeverkostoon perustuva peruspalvelujärjestelmä elää tällä hetkellä monelta osin omaa elämäänsä. Kansallinen etu vaatii nykyistä parempaa silmäterveyspalveluiden koordinaatiota, sillä huono näkeminen aiheuttaa vuosittain yhteiskunnallemme lähes 1,7 miljardin euron kustannukset.
Tampereen yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Näkövammarekisterin selvityksen mukana huonosti näkevät kansalaiset kuormittavat lisääntyneen palvelutarpeen muodossa muuta terveydenhuollon järjestelmää vuosittain lähes 900 miljoonan euron verran. Lisäksi pysyvästi heikentyneen näkemisen aiheuttama ennen aikainen eläköityminen aiheuttaa meille yhteiskuntana noin 800 miljoonan euron menetykset joka vuosi.
Tehtävää siis on, ja Suomella yhteiskuntana paljon saavutettavaa. Optimistina uskon, että uudella hallituksella on viisautta ottaa terveydenhuollon perustason palvelut, ja silmäterveydenhuolto sen osana, uudistamisen keskiöön. Siinä työssä haluamme olla valmiine valtakunnallisine palveluverkkoinemme avuksi.
Optimistina uskon, että uudella hallituksella on viisautta ottaa terveydenhuollon perustason palvelut, ja silmäterveydenhuolto sen osana, uudistamisen keskiöön.
Panu Tast
Euroopan Unionin osalta parlamenttivaalit ja järjestäytyminen uuteen asentoon ovat vasta edessä. EU-sääntelyn vaikutukset näkyvät kansallisella tasolla usein vasta viiveellä. Työnsä päättävän komission ja parlamentin suurin vaikutus alaamme on vielä näkemättä, sillä silmä- ja piilolasejakin vahvasti koskettava lääkinnällisten laitteiden EU-asetus tulee kansallisesti voimaan 26.5.2020. Asetus muuttaa alan yritysten ja kuluttajien arkea; miten paljon, on vielä epäselvää ja riippuu lopullisista tulkinnoista.
Tulevan komission ja parlamentin tulisi pystyä puolestaan taklaamaan EU-tasolla samoja silmäterveydenhuollon ongelmia, kuin Suomenkin – ympäri mennään ja yhteen tullaan siis. Talouden näkökulmasta mittakaava on vain toinen: On hurjaa, että vuonna 2020 EU-alueella noin 17 miljoonaa ihmistä kärsii merkittävästä huonosti näkemisen ongelmasta ja unionin alueella asuu lähes 40 miljoonaa heikkonäköistä tai sokeaa kansalaista, joista 60% osalta tilanne olisi voitu estää saamalla heidät riittävän ajoissa hoidon piiriin.
Optikkoliikkeen silmälääkärivastaanottoineen ja tuotetarjontoineen pitää tulla meillä ja koko Euroopassa kiinteämmäksi osaksi terveydenhuollon järjestelmää – hyvin näkemisen ja hyvältä näyttämisen iloa unohtamatta! Vain siten ikääntyvä väestö voidaan pitää pidempään sorvin ääressä ja poissa kalliista laitoshoidosta. Siinä lienee meille kaikille tekemistä seuraavaksi neljäksi vuodeksi.
Panu Tast
Toimitusjohtaja, NÄE ry
