Näköhavaintoja Suomesta on uusi artikkelisarja, joka keskittyy suomalaisten näkemiseen vuonna 2019. NÄE ry teetti Taloustutkimuksen kanssa ”Silmälasien käyttö ja näönkorjaus Suomessa 2019” -kyselyn, johon osallistui yhteensä 1 005 vastaajaa 90 paikkakunnalla. Kysely luo kattavan ja kiinnostavan kuvan siitä, miten suomalaiset esimerkiksi käyttävät silmälaseja ja näkemisen palveluita. Kyselyn tuloksia avataan artikkelisarjassa teema kerrallaan: ensimmäinen osa keskittyy suomalaisten taittovirhekorjauksiin.
Taittovirhekirurgialla, jota puhekielessä usein kutsutaan myös laserleikkaukseksi, voidaan korjata tehokkaasti esimerkiksi likinäköä (myopia), kaukonäköä (hyperopia) ja ikänäköä (presbyopia) sekä hajataitteisuutta (astigmatia) ja optisia vääristymiä.
Nopean ja kivuttoman leikkauksen tavoitteena on yleensä hyvä kaukonäkö ja silmälaseista tai piilolinsseistä eroon pääseminen. Tähän ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa aina päästä, vaan laseihin turvaudutaan jossain tapauksessa myös leikkauksen jälkeen.
– Näönkorjaustapoina nämä eivät siis ole toisensa poissulkevia, vaan silmälasit usein täydentävät tilannetta tietyissä olosuhteissa myös leikkauksen jälkeen, toteaa NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
Seitsemän prosenttia vastaajista käynyt taittovirheleikkauksessa
Kyselyn mukaan seitsemän prosenttia suomalaisista on käynyt taittovirheoperaatiossa. Heistä yli 70 prosenttia on korjauttanut kaukonäkönsä ja vajaa 30 prosenttia ikänäön. Yli puolet leikatuista käyttää silti toisinaan silmälaseja tai piilolinssejä, muun muassa päätetyöskentelyn yhteydessä tai autoa pimeällä ajaessa. Lisäksi ikänäkö palauttaa usein lasit nenälle 40–45 ikävuoden paikkeilla. Aina operaatio ei myöskään onnistu odotusten mukaisesti, jolloin laseja tarvitaan korjaamaan esimerkiksi leikkauksessa tullutta hajataittoa.
Yleisin syy (30 % vastaajista) hakeutua leikkaukseen oli silmälaseihin tai piilolinsseihin kyllästyminen. Monet (29 % vastaajista) kokivat lasit tai piilolinssit myös häiritsevinä. 29 % vastaajista kertoi syyn olevan ”muu”. 17 prosenttia kertoi ajankohdan olleen sopiva, ja 13 prosenttia kertoi leikkauttaneensa silmänsä harrastuksen takia.
Kuusi prosenttia vastaajista harkitsee leikkausta – valtaosa ei kuitenkaan aio mennä
Kyselyssä selvisi, että kuusi prosenttia vastaajista harkitsee taittovirheleikkaukseen menemistä. Toisaalta selvä enemmistö, 89 prosenttia vastaajista, ei ole käynyt leikkauksessa tai ei aiokaan mennä, vaikka käyttääkin silmälaseja. Suurimmaksi syyksi mainittiin, että leikkaus ei ole juuri nyt ajankohtainen (47 % vastaajista). 26 prosenttia puolestaan ilmoitti leikkauksen olevan tarpeeton, hyödytön tai ei kiinnostava.
Palvelupolku alkaa yleensä optikkoliikkeessä, sillä noin 67 prosenttia vastaajista oli hakeutunut ensin optikon näöntarkastukseen. Silmälasit hankitaan lähes aina kotimaan optikkoliikkeistä – näin vastasi jopa 90 prosenttia kyselyyn osallistuneista.
Asiointi kivijalkaliikkeissä on kasvanut viidellä prosentilla kolmessa vuodessa, sillä vuonna 2016 tehdyssä kyselyssä 85 prosenttia kertoi hankkivansa lasit kotimaisista alan liikkeistä.
– Kaupan yleiseen kehitykseen verraten on poikkeuksellista, että kotimaan kivijalkaliikkeissä asiointi kasvaa. Suomen optikkoliikkeissä on onnistuttu tarjoamaan niitä palveluita, joita kuluttajat haluavat. Lähes 90 prosenttia vastaajista onkin silmälaseihinsa erittäin tyytyväisiä, Tast sanoo.
Silmälasien käyttö ja näönkorjaus Suomessa 2019 -kyselytutkimus teetettiin Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry:n toimeksiannosta. Tutkimuksen rahoittajina olivat NÄE ry:n lisäksi sponsorit Essilor, Finnsusp/Piiloset, Instru Optiikka, Näköasiantuntijat, Silmäasema, Specsavers ja Synsam. Tutkimuksen toteuttanut Taloustutkimus Oy on riippumaton ja itsenäinen markkinatutkimusyritys. Tutkimuksessa haastateltavina oli yhteensä 1 005 henkilöä, haastatteluja tehtiin 90 paikkakunnalla.
Lisätietoja kyselytutkimuksesta
Video kyselytutkimuksen julkaisutilaisuudesta
