Näkemisen ja silmäterveyden alalla vallitsee hyvä tilanne osaamisen ja ammattitaidon suhteen, kertoo Optometrian Eettisen Neuvoston (OEN) tekemä kyselytutkimus. Sen mukaan laillistetut optikot hallitsevat melko hyvin alalle määritellyt uudet tutkimuskäytännöt, jotka ohjaavat näönhuollon ammattilaisen toimintaa. Kehitettävää riittää edelleen, mutta viime vuosina on otettu merkittävä loikka silmien terveydentilan tutkimisen käytännöissä. Optikkoliikkeet ovat näön- ja silmäterveyshuollon täyden palvelun verkosto, jossa jatkuva kouluttautuminen on arkipäivää.
Hyvä anamneesi on kaiken perusta
Optometrian Eettinen Neuvosto (OEN) toteutti loppuvuodesta 2019 kattavan kyselytutkimuksen liittyen Hyvä Optometristin Tutkimuskäytäntö -ohjeistukseen. Laillistettujen optikoiden tulee toimia terveydenhuollon lakien ja asetusten sekä alalle määritettyjen yleisten eettisten periaatteiden mukaisesti. Tutkimuskäytäntöohjeistus sisältää näöntutkimus- ja piilolasisovituskäytännöt, jotka on laadittu ohjaamaan näönhuollon ammattilaisten toimintaa.
OEN:n kyselytutkimuksessa selvitettiin, miten hyvin ammattilaiset toteuttavat ohjeistusta työssään. Kyselyyn vastasi 211 optometristia ja 170 optikkoa. Optometristilla tarkoitetaan laillistettua optikkoa, jolla on rajattu lääkeaineiden käyttöoikeus. 60 % kaikista Suomessa optikkona työskentelevistä on optometristeja.
Kyselyn mukaan näkemisen ja silmien terveydentilan tutkimisen perusta eli anamneesi, on kaikilla – sekä optikoilla että optometristeillä kiitettävän hyvin hallussa, Optometrian Eettisen Neuvoston puheenjohtaja, lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen.
– Anamneesissa kartoitetaan erinomaisesti näkemisen ja silmien oireet, silmäsairaudet, tutkimuksen tulosyy, yleissairaudet, suvun silmäsairaudet, silmiin vaikuttavat lääkitykset ja näönkäytön olosuhteet. Esimerkiksi päätelaitteiden, tablettien ja puhelimen käytöstä keskustellaan optikkokäynnillä yhä enemmän, sillä digilaitteet vaikuttavat vahvasti näkemiseen, Toivonen jatkaa.
Laadukas näönhuolto vaatii jatkuvaa kouluttautumista
Eliniän pidentyminen ja ikääntyvän väestön määrän nopea kasvu ovat laajoja yhteiskunnallisia ilmiöitä niin Suomessa kuin koko Euroopassa. Suomen väestön ikääntymistä kuvaa hyvin Kuntaliiton väestöpyramidi. Silmäsairauksien, kuten kaihin, ikärappeuman, diabeteksen ja glaukooman varhaisen tunnistamisen, seurannan ja oikea-aikaisen hoidon tarve on ikärakennemuutosten myötä ajankohtaisempi kuin koskaan ennen.
Optikkoliikkeistä on kehittynyt näön- ja silmäterveydenhuollon täyden palvelun verkosto, jossa on kaikki peruspalveluiden tuottamiseen tarvittava henkilöstö, tutkimusteknologia ja osaaminen.
– Laillistettujen optikoiden lain edellyttämää täydennyskouluttautumista on seurattu näkemisen ja silmäterveyden alalla yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Terveydenhuollon ammattilaisia kannustetaan jatkuvaan kouluttautumiseen, sanoo NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
Silmäsairauksien tunnistaminen ja tarvittaessa ohjaaminen jatkotutkimuksiin on olennainen osa optikon tutkimustyötä. OEN:n kyselyn mukaan näkemiseen ja toiminnallisuuteen vaikuttavat silmäsairaudet tunnistetaan hyvin. Kyselytutkimuksen perusteella ammattilaisten osaamistaso on hyvä, sillä glaukooman, diabeettisen retinopatian, eri kaihityyppien erottaminen ja kaihihoidon kiireellisyys hallitaan.
– Kyselytutkimus vahvistaa toimialan käsitystä siitä, että perustason näönhuollon ammattilaiset osaavat kohtuullisen hyvin heiltä nykyisin edellytettävät tutkimustaidot. Peruspalveluita tuottavien optikoiden ja optometristien lisäksi optikkoliikkeistä löytyvät kattavasti silmälääkäripalvelut. Työnjako- ja yhteistyö alan ammattilaisten välillä toimii hyvin ja luo palveluiden käyttäjille selkeän ja toimivan näönhuollon palveluketjun, sanoo Toivonen.
Tutustu OEN:nkyselytutkimuksen tuloksiin
Lisätietoja:
Tiina Toivonen, OEN:n puheenjohtaja, lainsäädäntöasioiden päällikkö, oen@naery.fi
Panu Tast, NÄE ry, toimitusjohtaja, p. 029 3000 901, panu.tast@naery.fi
Soile Lindstedt, ERTO, järjestöpäällikkö, p. 040 723 6906, soile.lindstedt@erto.fi
