Kuntatasolla elää vahvoja mutta virheellisiä mielikuvia optikkoliikkeen roolista ja ammattitehtävistä Suomessa. Tässä jutussa nostamme esiin viisi yleisintä väitettä ja oikaisemme ne. Toivomme, että tämän jutun luettuasi tietosi optikosta päivittyy 2020-luvulle ja näet mahdollisuuksia hyödyntää optikkoliikkeitä paremmin julkisen terveydenhuollon palveluiden tukena.
Väite 1: Optikkoliike ei ole terveydenhuollon toimija.
Väärin. Optikkoliike on lain tarkoittama terveydenhuollon toimintayksikkö. Siellä toimivat laillistetut optikot ovat laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja silmälääkärit silmätauteihin erikoistuneita erikoislääkäreitä.
Väite 2: Optikkoliikkeessä ei työskentele terveydenhuollon ammattilaisia.
Väärin. Laillistetut optikot ovat laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja silmälääkärit silmätauteihin erikoistuneita erikoislääkäreitä.
Väite 3: Optikkoliikkeillä ei ole mahdollisuutta tehdä samoja tutkimuksia kuin julkisella terveydenhuollolla.
Väärin. Kaikki optikkoliikkeet on varustettu silmämikroskoopein, jotka pääosin puuttuvat mm. terveyskeskusten varusteista. Lisäksi suuressa osassa optikkoliikkeitä tuotetaan monipuolisia silmälaboratoriotutkimuksia, muun muassa silmänpohjakuvaksia, OCT-valokerroskuvauksia ja näkökenttätutkimuksia.
Väite 4: Tieto ei kulje optikkoliikkeiden ja julkisen terveydenhuollon välillä.
Väärin. Optikkoliikkeet ja niissä toimivat silmälääkärivastaanotot käyttävät mm. terveydenhuollon yhteistä Kanta-järjestelmää ja sähköistä reseptiä.
Väite 5: Kustannukset yksityisessä optikkoliikkeessä ovat potilaalle korkeammat kuin julkisessa terveydenhuollossa.
Väärin. Koska optikkoliikkeissä sekä myydään lääkinnällisiä laitteita että tuotetaan terveydenhuollon palveluja ne pystyvät tuottamaan jälkimmäiset kannattavasti hintaan, joka ei ole mahdollinen pelkkiä palveluita tuottamalla.
Iso osa optikkoliikkeissä tuotetuista silmäterveyspalveluista pystyttäisiin rahoittamaan pelkällä asiakasmaksulla, joka on yleisesti perusterveydenhuollossa noin 21 € ja erikoissairaanhoidossa noin 41 €. Optikkoliikkeissä monien palveluiden markkinahinnat ovat huomattavasti julkisesti tuotetun palvelun kustannuksia edullisemmat (NÄE ry:n laskelma).
Hyödynnätkö oman alueesi optikkoliikkeiden osaamisen?
Yhteistyö julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä on tärkeämpää kuin koskaan, sillä hoitojonot ovat pitkiä ja väestön ikääntyminen moninkertaistaa silmäterveyspalvelukäynnit lähitulevaisuudessa. Yhteistyö on helpointa aloittaa osoitteessa silmäterveyspalvelut.fi, jossa julkisen terveydenhuollon toimijat löytävät tarpeisiinsa sopivat silmäterveyspalveluita tuottavat yksityiset terveyspalveluntuottajat oman maakuntansa alueelta.
Tiedot perustuvat kuntapäättäjille suunnattuun kyselyyn
Tiedot perustuvat NÄE ry:n yhdessä Alcon Nordic A/S:n kanssa teettämään kyselyyn, joka suunnattiin kuntapäättäjille lokakuun 2020 lopussa. Kyselyn toteutti Success Clinic, ja siihen osallistui yhteensä 146 kuntapäättäjää ympäri Suomen.
Kyselyssä kuntapäättäjät valitsivat mm. keskeisimmät syyt sille, miksi optikkoliikkeitä ei tällä hetkellä hyödynnetä silmäsairauksien hoidossa julkisten terveydenhuollon palveluiden tukena. Vastaukset osoittavat, että monilla kuntapäättäjillä on virheellistä tietoa optikkoliikkeisiin liittyen.
