Artikkelia on päivitetty 14.12. hallituksen vastauksen osalta. Artikkeli on alun perin julkaistu 5.11.2020.
Kokoomuksen Sari Sarkomaa teki kirjallisen kysymyksen COVID-19-epidemian aiheuttamista silmätautien hoitojonojen purkamisesta ja varautumisesta väestön ikääntymisen vaikutuksiin silmäterveydenhuollossa. Silmätautien hoitoon pääsy on vaikeutunut COVID-19-epidemian aikana. Viime vuoden elokuussa 2019 hoitoa odotti yli 180 vuorokautta 561 potilasta. Vuotta myöhemmin elokuussa 2020 heitä oli peräti 5 660. Hallitus vastasi kirjalliseen kysymykseen hyvin laveasti jättäen vastuun sairaanhoitopiireille. Sarkomaa olisi toivonut pohditumpaa vastausta ja on huolestunut tuoreesta sote-esityksestä.
Koronaviruksen (COVID-19) aiheuttama vaikea hoitoon pääsy antaa ennakkokäsityksen silmäterveydenhuollon tulossa olevista, ikääntyvään väestöön ja sen kaihin-, glaukooman-, ikärappeumien- ja diabeettisten silmäsairauksien hoitoon liittyvien haasteiden mittasuhteista. Kirjallisesta kysymyksestä käy ilmi, että on mahdollista, että edellä mainittuja sairauksia sairastavien noin 900 000 henkilön lukumäärä kaksinkertaistuu kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä.
Sairaanhoitopiirien silmätautien poliklinikoille tehdään vuosittain yhteensä noin 600 000 hoitokäyntiä. Samaan aikaan yksityisiin optikkoliikkeisiin tehdään noin 1 500 000 tutkimuskäyntiä: silmälääkärivastaanotoille noin 500 000 ja optikkovastaanotoille noin 1 000 000 asiakaskäyntiä. Yksityisen sektorin vastaanottokapasiteetti on noin 2,5-kertainen julkisen sektorin kapasiteettiin.
Sarkomaa viittaa kirjallisessa kysymyksessä NÄE ry:n kesäkuussa 2020 valmistuneen selvitykseen, jonka mukaan yksityisten optikkoliikkeiden tuottamien silmäterveyspalveluiden hyödyntäminen julkisesti rahoitettujen palveluiden tuotannossa säästäisi vuosittain noin 30 miljoonaa euroa sairaanhoitopiirien omistajakuntien verovaroja. Selvitys perustuu kolmen sairaanhoitopiirin – Kymenlaakso, Pirkanmaa, Pohjois-Savo – julkisesti ilmoittamiin palveluhintoihin ja yksityisten palveluntarjoajien samojen palveluiden hinnastohintoihin.
Kokoomuksen ja Sarkomaan kysymykset hallitukselle ovat:
Kuinka hallitus aikoo varmistaa, että silmätautien pahoin ruuhkautunut hoitoon pääsy normalisoidaan mahdollisimman nopeasti ja että se tehdään kustannustehokkaalla tavalla ilman tarpeettomia investointeja laite- ja henkilöresursseihin?
Mitä toimenpiteitä hallitus on suunnitellut varautuakseen silmäsairauksista kärsivien potilaiden lukumäärän kaksinkertaistumiseen ja hoitokäyntien volyymin moninkertaistumiseen nykyisestä kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä?
Hallitus ja perhe- ja palveluministeri Krista Kiuru vastaavat kirjalliseen kysymykseen näin:
Silmätautien erikoissairaanhoito kuuluu Suomessa sairaanhoitopiirien järjestettäväksi. Väestön vanhenemisen myötä hoidon tarve kasvaa, josta syystä haasteena on rakentaa terveydenhuollon palvelut tulevaisuudessa entistä kustannustehokkaammin. SOTE-uudistuksessa syntyvät hyvinvointialueet ohjaavat resurssien käyttöä hyvinvointialueen väestön palvelutarpeen mukaisesti.
Sairaanhoitopiirien on mahdollista täydentää tarvittaessa tuotantoaan palveluostoilla. Sairaaloissa on oltava valmius silmäsairauksien hoitoon myös päivystysajalla. Silmätauteja hoitavat yksiköt huolehtivat toiminnan kehittämisestä yhteistyössä sairaalan ja verkostomaisesti muiden sairaaloiden kanssa.
Koronapandemian aiheuttamien ylimääräisten kustannusten ja sairaanhoitopiirien alijäämän korvaamiseen on varattu vuoden 2020 lisätalousarvioissa yhteensä 400 miljoonaa euroa. Hallitus on vuoden 2021 talousarvion käsittelyn yhteydessä budjettiriihessä sitoutunut purkamaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja palveluvelkaa 450 miljoonan euron kokonaisuudella vuosina 2021-2023. Määrärahat tätä varten otetaan tuleviin talousarvioihin.
Sarkomaa ja NÄE tyytymättömiä hallituksen vastaukseen – jatkokysymys pohdinnassa
Sekä Kokoomuksen Sarkomaa että NÄE ry eivät ole tyytyväisiä hallituksen vastaukseen hoitojonojen purkamisesta ja silmäterveyspalvelujen järjestämisestä.
– On varsin harmillista, että näin tärkeään asiaan ei tullut pohditumpaa vastausta. Silmäterveys koskettaa ihan jokaista suomalaista. Uusi sote-esitys jättää varsin avoimeksi, miten oikeasti palveluja sen avulla kehitetään. Päinvastoin esitys herättää vahvan huolen, että palvelut heikentyvät. Pohdin mahdollista uutta kysymystä, Sarkomaa sanoo.
NÄE ry muistuttaa, että silmäterveyspalvelut muodostavat ison kustannuksen kaikenkokoisissa sairaanhoitopiireissä. Vastuu palveluiden järjestämisestä valuu nyt sairaanhoitopiireille itselleen, mikä huolestuttaa NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tastia.
– Silmäterveydenhuollon osalta uudistuksessa jää nyt todella paljon hyvinvointialueiden lakisääteisten palvelustrategioiden varaan. On varmistettava, että merkittäviä kustannuksia muulle terveydenhuollolle aiheuttavien erikoisalojen, kuten silmätautien osalta, näin todella tapahtuu, Tast huomauttaa.
Sote-uudistus etenee NÄE ry:n mukaan oikeaan suuntaan, mutta valmis se ei vielä ole. NÄE ry:ssä jäädään siis mielenkiinnolla odottamaan Kokoomuksen ja Sarkomaan mahdollisia lisäkysymyksiä.
