Sote on ollut kuuma peruna suomalaisessa poliittisessa keskustelussa jo yli 15 vuoden ajan. Pääministeri Matti Vanhasen hallitus aloitti sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistushankkeen jo vuonna 2006. Silloinen Paras-hanke on jo vaipunut unholaan mutta sitä seurasi uusia hankkeita. Sotea ovat vuosien varrella pohtineet lukuisat työryhmät ja asiantuntijakokoonpanot. Ministeriöiden virkakunta on ollut kovilla, kun poliittiset päättäjät ovat repineet sotea milloin mihinkin suuntaan. Hankkeet ovat venyneet aikatauluista ja törmänneet perustuslaillisiin ongelmiin. Yksi hallituskin erosi kautensa loppumetreillä sote-riitojen vuoksi.
Tällä vaalikaudella sote-uudistus saatiin valmiiksi ja tammikuun 23. päivä suomalaiset pääsevät valitsemaan valtuustot uusille hyvinvointialueille. Uudistus vietiin läpi kiireisellä aikataululla ja vähäisellä julkisella keskustelulla. Vaikka uudistus nyt eteneekin, on kokonaisuudessa vielä lukuisia kysymysmerkkejä ja ongelmakohtia, joita tullaan tulevina vuosina ja vuosikymmeninä korjaamaan. Suurimmat kysymykset liittyvät hyvinvointialueiden rahoitukseen ja yksityisten terveyspalveluiden asemaan.
Yksityisen sektorin rooli tulee olemaan merkittävä myös uusien hyvinvointialueiden aikakaudella. Sosiaali- ja terveyspalveluita ei pystytä tarjoamaan kansalaisille järkevällä tavalla ilman yksityisiä terveysalan yrityksiä. Siksi onkin tärkeää, että tuleviin valtuustoihin valitaan sellaisia valtuutettuja, jotka ymmärtävät palvelutuotannon kokonaisuuden. Puoluepoliittiset agendat ja ideologiat on syytä siirtää syrjään, kun tavoitellaan mahdollisimman hyvää ja kustannustehokasta hoitoa suomalaisille.
Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry tuo omissa vaaliteeseissään hyvin esille sen mitä tulevilta aluevaltuustoilta pitää pystyä odottamaan. Ensinnäkin hyvinvointialueiden pitää pystyä määrittelemään ja antamaan realistinen palvelulupaus. Toiseksi eri tuotantotapojen todelliset kustannukset pitää tuoda julki, jotta voidaan rehellisesti vertailla julkisten ja yksityisten toimijoiden eroja. Kolmanneksi yksityisiä palveluita pitää hyödyntää silloin kun se on kustannustehokasta ja järkevää. Tämä pätee niin silmäterveydenhuollossa kuin muissakin terveys- ja hyvinvointipalveluissa.
Tulevaisuus näyttää miten sote-uudistus toimii ja mihin se kehittyy. Ensimmäisissä vaaleissa valituilla valtuustoilla on tässä tehtävässä merkittävä rooli. Uudet valtuutetut pääsevät päättämään mihin suuntaan terveydenhoitoa lähdetään kehittämään.
Markus Kalmi
Viestintäpäällikkö, Erikoiskaupan liitto ETU ry
