Väestön ikääntyminen, sote-uudistus ja hoitohenkilöstön saatavuusongelma koettelevat jo nyt suomalaista terveydenhuoltoa. Väestöennusteiden mukaan yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä nousee yli 25 prosenttiin vuonna 2030. Ikääntyneiden osuus väestöstä tulee jatkamaan kasvuaan tulevina vuosikymmeninä. Silmäterveydenhuollon osalta silmäsairauksista kärsivien potilaiden lukumäärä tulee seuraavan vuosikymmenen aikana vähintään puolitoistakertaistumaan ja samalla hoitoon pääsyä kuormittaa käyntimäärien moninkertaistuminen.
Muun terveydenhuollon lailla, myös silmäterveydenhuolto jakautuu kahteen osa-alueeseen: perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Silmäsairauksien perusterveydenhuollon palveluita ei käytännössä tuoteta julkisella sektorilla, sillä suomalainen silmäterveydenhuolto on rakentunut vahvasti yksityisten optikkoliikkeiden varaan. Vuosittain suomalaiset hyödyntävät yksityisiä silmäterveyspalveluita yli 1,5 miljoonan käyntikerran edestä, tämä tarkoittaa 2/3 kaikista silmäterveydenhuollon käynneistä. Taloustutkimuksen marraskuussa 2022 tekemän Silmälasien käyttö ja näönkorjaus Suomessa 2022 -tutkimuksen mukaan vain 15 prosenttia hakee apua näkemisen ja silmien ongelmiin terveyskeskuksesta.
“Tämä järjestelmään ja ihmisten käyttäytymiseen liittyvä tosiasia pitäisi vihdoin tunnustaa ja tunnistaa myös poliittisessa päätöksenteossa”, kommentoi Näkeminen ja silmäterveydenhuolto NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
Silmäterveyden erikoissairaanhoito puolestaan toteutetaan pääosin julkisella sektorilla. Hoitoon pääsyn kanssa on jo pitkään kamppailtu alueellisissa ongelmissa. Silmätautien hoitojonot ovat kasvaneet merkittävän pitkiksi ja hoitoon pääsy on monessa sairaanhoitopiirissä ollut kroonisesti hoitotakuuaikojen yli. Yksistään HUSin alueella oli lokakuun 2022 lopussa 5 799 silmätautien hoitoa odottavaa potilasta, joista 23,8 prosenttia oli odottanut yli 180 vuorokautta. Silmätautien osalta hoidon odotusajan mediaani oli neljänneksi pisin, silmätauteja huonompi tilanne oli vain perinnöllisyyslääketieteen, hammas-, suu- ja leukasairauksien sekä neurokirurgian erikoisaloilla.
”Tilanne on jo paikoittain kärjistynyt ja tulevaisuudessa ongelma koskettaa yhä useampaa meistä. Silmäterveys ja näkökyky ovat ensiarvoisen tärkeitä kulmakiviä ikääntyvän väestön toimintakyvyn säilymisen – ja kotona pärjäämisen kannalta. Kyse on myös yhdenvertaisuudessa, nyt oikea-aikaista diagnostiikkaa ja hoitoa saa kyllä hyvin rahalla yksityiseltä mutta ei juurikaan julkisesta terveydenhuollosta”, jyrähtää Tast.
Ongelmakohtien tunnustamisella ja yhteistyöllä parempaan hoitoon
Tilanteen parantamiseksi tarvitaan yksityisen ja julkisen sektorin moniammatillista yhteistyötä, alan henkilöstön osaamisen kehittämistä ja silmäterveysteknologian maksimaalista hyödyntämistä.
Moniammatillinen yhteistyö pitää sisällään optikkoliikkeiden kytkemisen kiinteäksi osaksi julkista hoitopolkua. Tällöin perustason silmäterveydenhuolto voitaisiin tuottaa yksityisellä sektorilla kilpailtua markkinaa hyödyntäen ja osin palvelusetelien avulla. Esimerkiksi hyvän hoitotasapainon omaavien silmäsairaiden kontrollit voitaisiin toteuttaa optikkoliikkeissä optometristin ja silmälääkärin toimesta.
Ratkaisu keventäisi painetta erikoistason palveluihin. Se parantaisi myös hoidon saavutettavuutta ja saatavuutta, eli sitä, että palvelut ovat kohtuullisen matkan tai toimivan digitaalisen kanavan päässä ja, että käyntiaikoja on saatavilla
”Yksityisen sektorin maantieteellisestikin kattava optikkoliikeverkosto laadukkailla palveluilla on jo rakennettu. Liikkeet ovat vuosikymmenten saatossa kehittyneet kokonaisvaltaisiksi silmäterveydenhuollon yksiköiksi laillistettuine terveydenhuollon ammattihenkilöineen, erikoislääkäreineen ja monipuolisine silmälaboratorio- ja kuvantamispalveluineen. Optikkoliikkeiden valmius toimia julkisen sektorin palvelutuotannon osana on jo valmiina”, muistuttaa Tast.
Hoitoon pääsyn ja hoitohenkilöstön riittävyys edellyttää myös muutoksia ammattihenkilöiden pätevyysvaatimuksiin. Nykyinen terveydenhuollon ammattihenkilöasetus vuodelta 1994 rajaa pois tarpeettomasti useita ei-lääketieteellisiä tilanteita perusterveydenhuollosta, joita optometristi, eli rajatulla lääkkeenmäärämisoikeudella varustettu optikko, voisi suorittaa. Tällaisia rajoitteita ovat esimerkiksi silmäsairaan kanssa toimimisen täyskielto ja rajoite määrätä silmälaseja henkilölle, jolle on joskus suoritettu silmäkirurginen toimenpide. Asetus estää tehokkaasti muun muassa näöntarkastukset laseroperoiduille tai kaihileikatuille, mikä kuormittaa täysin tarpeettomasti niukkaa erikoislääkäriresurssia.
”Se, kuka voi mitäkin työtehtävää suorittaa, täytyy myös silmäterveydenhuollossa jatkossa perustua puhtaasti koulutukseen ja sen tuomaan osaamiseen, eikä yksityiskohtaisiin kieltolistoilla sääntelyyn. Väestöön suhteutettuna meillä on Suomessa vähintäänkin riittävästi tekijöitä, mutta olemme ainoana pohjoismaana edelleen tehottoman toiminnan loukussa. Vanhentunut sääntely ei edistä tilanteesta selviämistä. Meillä on kaikki avaimet ratkaista silmäterveydenhuollossa hoitoon pääsy ja saavutettavuus, kunhan tunnustamme ja korjaamme ongelmakohdat”, toteaa Tast.
Ammattihenkilöasetuksen muuttamisen ja tehtävänsiirtojen lisäksi NÄE ry esittää kliinisen optometrian YAMK-tutkinnon suorittaneiden laillistettujen optikkojen rajattua lääkkeenmääräämisoikeutta laajennettavaksi niin, että se vastaa sairaanhoitajien jo olemassa olevaa silmälääkkeiden määräysoikeutta. Tällöin optometristit voisivat määrätä lääkkeitä oireen mukaisen hoidon osana muun muassa sidekalvontulehdukseen sekä allergisiin silmäoireisiin.
“Emme voi myöskään sivuuttaa tekoälyä hyödyntävän silmäterveysteknologian tuloa. Tekoäly mahdollistaa jonkin ajan kuluttua täysin potilasturvalliset sairauksien diagnostiikkaan ja seurantaan liittyvät palvelut myös muiden kuin erikoislääkärien tuottamina”, Tast huomauttaa.
Artikkeli on toinen osa kolmiosaista artikkelisarjaa, jossa esitellään Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n eduskuntavaalitavoitteet toimenpidekokonaisuuskohtaisesti. NÄE ry:n eduskuntavaalitavoitteet sisältävät kolme toimenpidekokonaisuutta: silmäterveydenhuollon resurssien oikeellinen kohdennus ja kustannustehokas hoito, hoitoon pääsyn varmistaminen ja hoitohenkilöstön riittävyys sekä lääkejakelun tasapuolinen uudistaminen. Lue artikkelisarjan ensimmäinen osa Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry kääntää katseet tulevaisuuteen – vaalitavoitteissa laitetaan silmäterveydenhuollon kustannukset kuriin.
