NÄE ry haluaa uudessa hallitusohjelmassa panostettavan silmäterveyspalvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Sote-uudistuksen seuraavassa vaiheessa pitää huolehtia myös laadukkaiden ja oikea-aikaisten silmäterveyspalveluiden turvaamisesta. Oikein toteutettuna paremman hoitoon pääsyn lisäksi voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä.
Silmäterveydenhuollon resurssit kohdennettava oikein ja hoito toteutettava kustannustehokkaasti
NÄE ry:n tavoitteisiin kuuluu julkisen sektorin varojen kohdentaminen nykyistä tehokkaammin. Hyvinvointialueet tarvitsevat yhtenäisen kustannuslaskentamallin, jonka avulla sen oman tuotannon kustannukset lasketaan. Tämän avulla tehdään perusteltuja valintoja, mikä osa palveluista tuotetaan itse ja mikä hankitaan markkinoilta yrityksiltä ja kolmannelta sektorilta.
”Julkisen sektorin oman tuotannon kustannusten avaaminen on käytännössä avain kaikkeen yksityisen sektorin hyödyntämiseen niissä tehtävissä, joissa yksityinen on julkista tehokkaampi. Silmäterveydenhuollossa tämä johtaisi Suomessa nopeasti noin 30 M€ vuosittaisiin säästöihin”, kertoo Näkeminen ja silmäterveydenhuolto NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
Hoitoon pääsy ja hoitohenkilöstön riittävyys varmistettava
Silmätautien hoitoon pääsy on ollut Suomessa heikkoa jo vuosikausia ja hoitotakuun krooninen ylittyminen uusi normaali. Tilannetta voidaan oleellisesti korjata työnjakoa kehittämällä ja yksityistä sektoria hyödyntämällä.
Terveydenhuollon kelpoisuusehtojen väljentäminen ja läheteoikeus tulee ottaa käyttöön laajasti myös muille terveydenhuollon ammattihenkilöille kuin lääkäreille, kuten Ruotsissa on tehty. Laillistettujen optikoiden ei-lääketieteellisten rajoitusten poistaminen (ikäraja, leikatun silmän rajoite, silmäsairaan kanssa toimimisen täyskielto) vapauttaisi silmälääkärikapasiteettia vuosittain noin 100 000 käynnin verran vaativampiin tehtäviin ja läheteoikeus edelleen noin 60 000 käynnin verran.
Kliinisen optometrian YAMK-tutkinnon suorittaneiden laillistettujen optikkojen rajattua lääkkeen määräämisoikeutta tulee laajentaa niin, että se vastaa sairaanhoitajien lääkemääräysoikeutta. Tällöin optometristit voisivat määrätä lääkkeitä muun muassa silmän etuosan tulehduksiin sekä allergisiin silmäoireisiin.
Lisäksi palvelusetelin tarjoamisen tulee olla velvoite, mikäli palvelu on saatavilla yksityiseltä sektorilta samaan hintaan tai edullisemmin, kuin julkisella puolella. Palveluseteliä pitäisi tarjota myös aina, mikäli hoitotakuu ei toteudu.
”Kysymys on merkittävästä erikoislääkäriresurssien uudelleenkohdentamisesta, sillä yhteensä vuonna 2022 optikkoliikkeissä tehtiin yhteensä 464 000 Kelan sairausvakuutuksesta korvattua silmälääkärikäyntiä”, Tast muistuttaa.
Lääkejakelua uudistettava tasapuoliseksi
Otetaan kilpailuneutraliteetti lähtökohdaksi lääkejakelua uudistettaessa. Apteekkien voidessa tuottaa omien seiniensä sisäpuolella luvanvaraisia terveyspalveluita erillisyhtiöiden kautta, täytyy terveyspalveluita tuottavien luvanvaraisten yksiköiden pystyä vastaavasti jakelemaan lääkkeitä farmasian ammattilaisien voimin omien seiniensä sisäpuolella erillisyhtiöiden kautta. Vaihtoehtoisesti apteekkien toimintaa pitää rajata sääntelyn keinoin puhtaasti lääkejakeluun.
”Kysymys on apteekkien omistajuuden vapauttamisesta ja nykyisen tarveharkinnan poistamisesta sekä siitä, että apteekkeja alettaisiin ohjaamaan muun terveydenhuollon osana ja -sääntelylogiikan mukaisesti”, Tast summaa.
”Luotamme, että nyt on aidosti muutoksen ja pragmaattisen sote-kehittämisen vuoro”, Tast lisää.
