Suomessa silmäterveydenhuollossa on vakava henkilöstövaje, ja hoitojonot ovat pitkiä. Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry ehdottaa ammattihenkilöasetuksen pykälän 16 poistamista erillispäätöksenä, jotta optometristit voisivat ottaa suuremman roolin perustason tutkimuksissa. Tämä helpottaisi hoitojonoja ja vapauttaisi silmälääkärien resursseja vaativampiin potilastapauksiin.
Sosiaali- ja terveysalan henkilöstövaje on suuri haaste Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus pyrkii parantamaan potilas- ja asiakasturvallisuutta, tukemaan korkeatasoista osaamista ja vähentämään tarpeetonta byrokratiaa.
Erityisesti silmäterveydenhuollon osalta uudistus on erittäin tarpeellinen. Julkisen sektorin resurssit ovat riittämättömät ja hoitojonot ovat pitkiä.
Hallitus päätti kevään kehysriihessä poistaa ammattihenkilöasetuksen pykälän 16. Päätös voidaan saattaa voimaan kahdella tavalla: joko nopeana erillispäätöksenä tai osana laajaa, Sosiaali- ja terveysministeriön nyt valmistelemaa kokonaisuudistusta.
”Tekemämme asiantuntijaselvityksen mukaan kokonaisuudistuksen mukanaan tuoma odottelu kannattaisi unohtaa ja toimia heti, jotta myös merkittäviä kustannusparannuksia saataisiin aikaan. Myös hallituksen Kela-korvausten nosto saataisiin vaikuttamaan kunnolla, kun pykälä poistettaisiin heti”, sanoo silmäterveyttä edistävän Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
“Silmätautien erikoislääkäreitä Suomessa on vain noin 500, kun optometristeja eli laillistettuja optikkoja meiltä löytyy noin 1300. Erillispäätöstä tukee myös optometristien osaaminen, sillä optometristikoulutus muun muassa pätevöittää näön- ja silmäterveyden tutkimuksiin. Lisäksi optikkoliikkeissä tehdään työtä tiimeissä eli usein optikkoliikkeet tarjoavat sekä optometristien että silmätautien erikoislääkäreiden osaamista.”
Optometristien laajempi rooli helpottaisi silmäterveydenhuollon kriisiä
Uudistuksen myötä ammattilaiset voivat keskittyä vahvuuksiinsa, mikä parantaa sekä hoidon laatua että työn mielekkyyttä.
”Esimerkiksi glaukoomaseurannat, kaihin jälkitarkastukset ja diabeetikkojen silmäsairauksien seulonnat on mahdollista toteuttaa optikkoliikkeiden silmäterveyden ammattilaisten moniammatillisen yhteistyön avulla. Suomalaisen optikon osaaminen on EU-alueen huippua. Muutos mahdollistaisi optometristeille laajemmat oikeudet itsenäisiin perustason tutkimuksiin ja vapauttaisi silmälääkärien aikaa vaativampiin potilastapauksiin ja auttaisi purkamaan hoitojonoja”, kertoo Tast.
Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry on ehdottanut, että silmäterveydenhuollon haasteita voitaisiin ratkaista nopealla aikataululla poistamalla ammattihenkilöasetuksen 16 pykälä ja laajentamalla optikkoliikkeiden roolia julkisin varoin tuotettavissa näönhuollon palveluissa.
”Asiantuntijaselvityksen mukaan kahdeksan kymmenestä huippuasiantuntijasta uskoo, että silmätautien ylipitkiä hoitojonoja saadaan merkittävästi purettua optometristien avulla. Turhia silmälääkärikäyntejä on ollut pykälä 16:n takia vuodessa jopa 150 000”, toteaa Tast.
