Ihanat Pokat -silmälasinäyttelyn avajaiset kokosivat 9.9.2016 sankan joukon silmälasimuodista kiinnostuneita kutsuvieraita Tampereen Museo Milavidaan. Museokeskus Vapriikin ja Optikko-Kilta ry:n koostaman näyttelyn avajaisten yhteydessä juhlistettiin myös toimialan 75-vuotista edunvalvontaa
Silmälasit ovat kiistatta yksi eniten elämänlaatua parantanut keksintö kautta aikojen. Niiden merkitys ei kuitenkaan rajoitu vain näkökykyä parantaviin ominaisuuksiin vaan ne ovat aina olleet myös muodikas ja persoonallinen tapa ehostaa ulkonäköä. Näyttelyn avanneen Uutisvuodon ylituomarin Baba Lybeckin mukaan viisauden symbolinakin pidettyjen silmälasien tärkein ominaisuus on juuri ulkonäön parantaminen.
– Silmälasit ovat mitä parhain keino peittää silmäpussit. Nytkin minulla on päällä kehykset, joissa ei ole edes linssejä, naurahti Lybeck avauspuheenvuorossaan.
Yli 400 silmä- ja aurinkolaseista koostuvan näyttelyn esineistöstä suuri osa on Tampereen museoiden omista kokoelmista, minkä lisäksi valikoimaa on täydennetty lainoilla muista yksityis- ja museokokoelmista. Museokeskus Vapriikin museonjohtaja Marjo-Riitta Saloniemi ja Optikko-Kilta ry:n Kalevi Differt kiittivät molemmat avajaissanoissaan projektiin osallistujia tahoja monivuotisesta ponnistelusta ja yhteistyöstä.
– Koko ala on ollut hienosti mukana kehysten keruutalkoissa, kiitti Differt.
Esillä yli 700 vuotta silmälasihistoriaa
Ihanat Pokat -näyttely esittelee silmälasimuotoilua ja -muotia 1300-luvulta nykypäivään. Esillä ovat niin lornjetit, pinnelasit kuin pilotit ja kissansilmälasit. Näyttelyssä käy myös ilmi miten erilaisista materiaaleista laseja on kautta aikojen tehty – muovista, metalleista, puusta, kivestä ja kilpikonnan luusta.
Milavidan ylväissä puitteissa oleva silmälasinäyttely on jaettu kolmeen huoneeseen. Ensimmäisessä huoneesta löytyy varakkaan eliitin käyttämien luksuslasien kokoelma, johon kuuluu mm. koristeelliset saksilasit sekä kaukoputken sisältävä teatteriviuhka. Toiseen huoneeseen siirtyessä hypätään 1800-luvun lopulle, jolloin silmälasit olivat hyvin huomaamattomia, jopa kehyksettömiä.
Kehyksettömistä silmälaseista näyttely etenee yhä näyttävämpiin ja värikkäimpiin aurinkolaseihin ja muovikehyksiin. Esillä ovat mm. Raimo ”Rape” Laitisen Shooter- ampujanlasit kultaisine kehyksineen, 1950- ja 1960- lukujen kissansilmälaseja sekä liuta eri värisiä muoviaurinkolaseja. Kehysten rinnalla esitellään eri aikakausien kehysmainontaa.
Näyttely huipentuu tunnettujen silmälasi- persoonien laseihin.Esillä on presidentti Kekkosen, Aira Samulinin, Jussi69:n, Mikko Alatalon, Baba Lybekin ja monen muun julkisuuden henkilön lasit.
75 vuotta toimialahistoriaa
NÄE ry:n tukeman Ihanat Pokat -näyttelyn avajaiset tarjosivat hienot puitteet alan 75-vuotisen toimialahistorian juhlistamiselle. NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast kertasi avajaispuheenvuorossaan toimialan edunvalvonnan vaiheet ja nimimuutokset.
– NÄE ry on toimialamme kuudes ilmiasu. Nimimuutokset eivät kuitenkaan ole olleet vain kosmeettisia – niihin on aina liittynyt myös alan rakenteellinen ja toiminnallinen muutos, kertaa Tast.
Vuonna 1941 Suomen Optillinen ja Kirurginen Kauppayhdistys -nimellä alkanut toimialataival on pitänyt sisällään monia tärkeitä vaiheita kuten koulutuksen järjestäytymisen, ammatillisen profiilin selkiytymisen, tukku- ja vähittäiskaupan liittymisen sekä viimeisimpänä yksityisten silmäklinikoiden mukaantulon.
Toimialajärjestön kehittyminen kaupan ja terveydenhuollon edunvalvonnan yhdistäväksi toimijaksi on ollut luonnollinen askel. Perinteisillä erikoiskaupan toimijoilla kuten optikkoliikkeillä ja apteekeilla on jo nyt rooli ennaltaehkäisevien terveyspalveluiden tuottajina ja riskiasiakkaiden tunnistajina, kertoo Tast.
Ensimmäiset optikkokoulutuksen saaneet mukana juhlissa
Toimialan 75-vuotista taivalta juhlistivat myös ensimmäiset optikkokoulutuksen saaneet. 1. vuosikurssin Osmo Eskola sekä 2. vuosikurssin Eero Lång. Herrat muistelivat avajaisissa optikon työn kehitystä ja pohtivat alan tulevaisuutta.
– Korkeastikoulutettujen optikoiden työpanosta arvostettiin ennen enemmän. Työ oli myös monipuolisempaa; siihen kuului silmälasien määräämisen ja näöntutkimisen lisäksi myös myyntiä, asiakaspalvelua ja lasien valmistusta, muistelee Eskola.
– Ja ennen osattiin sovittaa laseja – optikko oli aina liikkeessä paikalla auttamassa asiakkaita kehysten sovittamisessa, jatkaa Lång.
Nykyisestä alan suuntauksesta herrat ovat samaa mieltä NÄE ry:n kanssa. Optikoiden työpanosta ja laajaa verkostoa tulisi hyödyntää sote-uudistuksessa asiakkaan eduksi.
– Optikontyötä on rajoitettu turhaan. Optikoiden ihmistuntemusta ja työpanosta pitäisi hyödyntää paremmin terveydenhuollossa. Optikko ei saa tehdä diagnooseja, mutta voi olla apuna silmäsairauksien ennaltaehkäisyssä ja niiden varhaisessa tunnistamisessa, kertoo Eskola.
