Silmät ovat arvokas aistinelin, ja siksi niiden hyvinvoinnista ja suojaamisesta kannattaa pitää huolta. Silmäsairauksien lisäksi näkökyvyn riskitekijöitä ovat erilaiset tapaturmat, joita voi onneksi välttää toimimalla fiksusti niin työssä kuin vapaa-ajalla.
Vuodenvaihde ilotulituksineen on riskialtista aikaa erilaisille silmävaurioille, mutta omia silmiä ja näköä kannattaa tietenkin varjella aina ja kaikkialla. Silmä on herkkä elin, ja joskus harmittomaltakin vaikuttavasta tilanteesta voi seurata tilapäisiä tai pidempiaikaisia ongelmia.
Silmälääkärit keskittyvät pääosin silmäsairauksien seulontaan, hoitoon ja seurantaan, mutta tarvittaessa toki myös tapaturmista johtuviin vaurioihin. Silmätautien erikoisalajohtaja Matti Seppänen Suomen Terveystalo Oy:stä kertoo, että silmätapaturmat ovat yleisempiä esim. rakennusalalla sekä työtehtävissä, joissa käytetään suurenergisiä laitteita, kuten työstökoneita, kulmahiomalaitteita sekä paineistettuja työvälineitä.
Tyypillisiä tapaturmariskejä
Yksi tyypillisimmistä silmävammoista on silmän sidekalvon tai sarveiskalvon vierasesine. Sarveiskalvolle joutuessaan esimerkiksi rälläkästä lentänyt kuumaa metallia sisältävä kipinä takertuu kiinni silmän uloimman läpinäkyvän keskeisen osan eli sarveiskalvon pinnalle.
Varsin yleisiä ovat myös silmän kemialliset vammat. Niiden yhteydessä on silmään joutunutta happoa tai emästä huuhdeltava välittömästi runsaalla vedellä, ja huuhtelua tulee jatkaa aina ensihoitopaikkaan saakka. Seppänen mainitsee myös silmän alueen palovammat, jotka ovat harvinaisempia ja kuuluvat erikoissairaanhoidon piiriin.
Silmän lävistävä vamma on näköä vakavasti uhkaava hätätilanne, jossa kiireellinen hoito on ensisijaista.
– Jos silmässä epäillään lävistävää vammaa, silmää ei saa pyyhkiä tai kosketella, potilaan tulee olla makuuasennossa kuljetuksen ajan ja silmät voi peittää varovasti harsotaitoksella. Lävistävä vamma hoidetaan leikkauksella. Jos tarkan näön alue on säästynyt ja jos silmän sisäistä kudosta ei ole tullut ulos silmästä, voidaan näkö saada pelastettua myös lävistävän vamman jälkeen.
Silmät kaipaavat myös lepoa
Nykyihminen elää jatkuvasti erilaisten mobiililaitteiden, näyttöpäätteiden ja muiden sähköisten ruutujen äärellä. Niiden arvellaan usein aiheuttavan riskejä myös silmien terveydelle. Seppänen vahvistaa, että jatkuva lähityöskentely asettaa näön käytölle yhä enemmän haasteita. Etenkin ikääntymisen myötä silmän linssi vielä jäykistyy ja sen mukautuminen lähietäisyydelle vaikeutuu.
– Yli 45-vuotiaat tarvitsevat usein lähityöskentelyyn avuksi sopivia lähityöskentelylaseja. Sopivasti mitoitetut lähityöskentelylasit sekä mahdollisesti havaitun ja oireita aiheuttavan piilo- tai ilmikarsastuksen korjaus sopivilla silmälaseilla helpottavat usein huomattavasti työskentelyä. Riittävät tauot lähityöskentelyssä ovat myös tärkeitä. Hyvä ohje on pitää 20 sekunnin tauko 20 minuutin välein ja kohdistaa katsetta siksi ajaksi rennosti kauemmaksi.
Säännöllinen uni ja terveellinen ruokavalio ovat terveyden perusasioita, jotka vaikuttavat osaltaan myös silmien hyvinvointiin.
– Hyvä periaate on käydä silmälääkärin tutkimuksessa 45 ikävuoden täyttyessä. Optometristin suorittama näöntarkkuuden tutkiminen ja sopivien silmälasien käyttäminen helpottavat myös työskentelyä sekä liikenteessä havainnointia, muistuttaa Seppänen.
Silmätapaturmista puhuttaessa esiin tulevat väkisinkin erilaiset uuden vuoden ilotulitukset, joista luemme vuosittain myös ikävämpiä uutisia. Niihin liittyvissä tapaturmissa yleisiä vammamekanismeja ovat ilotulitteiden aiheuttama mekaaninen törmäysenergia sekä tulitteesta johtuva silmän palovamma.
– Siksi suojalasien käyttö ja annettujen ohjeiden noudattaminen on ilotulitusten yhteydessä aina tärkeää. Myös räjäyttelyä seuraavien sivullisten tulee käyttää suojalaseja.
Näkövammaisten liitto kerää tietoa silmävammoista
Näkövammaisten liiton ylläpitämä ja lääkintöhallituksen perustama THL:n näkövammarekisteri selvittää ja tuottaa tilastotietoa muun muassa näkövammojen esiintyvyydestä, taustoista ja hoidosta.
Rekisterin tutkimuspäällikkö Laura Tolkkisen mukaan tapaturmista johtuvat pysyvät silmävammat ovat harvinaisia, ja niitä ilmoitetaan rekisteriin muutamia kymmeniä vuodessa. Näkövammarekisterin vuosikirja 2020 kertoo, että vain 1,4 % tällaisista vammoista liittyi onnettomuuksiin.
Jokainen tapaus on silti ainutkertainen, ja voi pahimmillaan johtaa näön pysyvään heikkenemiseen. Näkövammarekisteri vahvistaa, että tavallisimpia ulkoisia riskitekijöitä ovat silmään päätyneet vierasesineet, mutta vaurioiden syitä voivat olla myös erilaiset terävät tai tylpät iskut, syövyttävät aineet tai fysikaaliset ärsykkeet, kuten ultraviolettisäteily. Näissä tapauksissa hoitoon onkin yleensä syytä hakeutua välittömästi.
Vaurioiden syyt ja kohteet vaihtelevat
Erilaisia vahinkoja sattuu sekä työssä että vapaa-ajalla, joten niihin johtavien tilanteiden tai olosuhteiden kirjo on laaja. Näkövammarekisterin seurannasta selviää kuitenkin, että työtapaturmien ja tulehdusten aiheuttamat näkövammat ovat vuosien varrella vähentyneet työsuojelun tehostumisen ja lääketieteen kehittymisen myötä.
Myös silmävaurioiden riskiryhmät eroavat monin tavoin taustoiltaan ja iältään. Aikuiset ovat kuitenkin avainasemassa etenkin lasten silmien suojaamisessa. Tämäkin on tärkeää muistaa taas vuodenvaihteen lähestyessä. Raketeissa on riskinsä, ja Näkövammaisten liitto osallistuikin muutama vuosi sitten kansalaisaloitteeseen, jossa vaadittiin niiden ampumisen rajoittamista vain ammattilaisten käsiin.
Näin suojaat silmiäsi
• Noudata turvallisuusohjeita työskennellessäsi työpaikalla tai kotona.
• Käytä suojalaseja tai kasvosuojaa pelatessasi jääkiekkoa, salibandyä, sählyä, squashia ja värikuulapelejä.
• Käytä suojalaseja ja noudata turvallisuusohjeita sytyttäessäsi ilotulitteita tai seuratessasi niitä katsojana.
• Älä katso auringonpimennystä ilman suojalaseja vaan mieluummin epäsuoralla heijastusmenetelmällä.
• Suojaa silmiä suoralta auringonpaisteelta etenkin, merellä, etelänmatkoilla ja kirkkailla hangilla.
• Käsittele varoen teräviä esineitä tai syövyttäviä aineita, ja varmista tarvittaessa, että voit huuhdella silmäsi pian puhtaalle vedellä.